perjantai 24. joulukuuta 2010

Kunnianosoitus

Tämä video voidaan nähdä sellaisena, vaikka tarkoitus onkin ollut parodioida alkuperäistä. Minä tykkäsin.

perjantai 17. joulukuuta 2010

torstai 16. joulukuuta 2010

Silikonit

Jos olet harkinnut silikonirintojen laittoa, katso ensin tämän sivuston kuvagalleria vituralleen menneistä leikkauksista. HUOM! Sisältää varsin rajuja kuvia, joten mikäli vatsa ei kestä, kannattaa jättää väliin. (Sivusto itsessään on lopettanut jo vuonna 2007, eli vedos tulee internet archivesta.)

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Onnellisuus tapahtuu

Asianajajat oikeudessa, toinen näytös

Jatkoa tälle kirjoitukselle:

A: Oliko kyseessä sama nenä, joka teiltä murtui lapsena?
T: Minulla on vain yksi!

A: Mikä on syntymäpäivänne?
T: Helmikuun 17.
A: Ja mikä vuosi?
T: Joka vuosi!

A: Soititteko torvea tai vastaavaa?
T: Onnettomuuden jälkeenkö?
A: Ei, vaan ennen onnettomuutta.
T: Soitin ainakin kymmenen vuotta. Olen jopa opiskellut sitä koulussa!

A: Miten kaukana toisistaan ajoneuvot olivat, kun ne törmäsivät
toisiinsa?

A: Mitä sitten tapahtui?
T: Hän sanoi minulle, että hänen täytyisi nyt tappaa minut, koska pystyn
tunnistamaan hänet.
A: Tappoiko hän teidät?
T: Ei.

A: Olen varma, että olette älykäs ja rehellinen*
T: Kiitos. Sanoisin samaa teistä, mutta todistajanvala sitoo minua.

A: Olitte paikalla siihen asti kunnes lähditte, pitääkö paikkansa?
T: Kyllä.
A: Ja olitte poissa siihen asti kunnes palasitte?

A: Näytän teille todisteen numero 3 ja pyydän teitä tunnistamaan kuvassa
olevan henkilön.
T: Se olen minä?
A: Olitteko paikalla, kun kuva otettiin?

A: Montako kertaa olette tehnyt itsemurhan?
T: Neljä kertaa.

A: Oletteko asunut tässä kaupungissa koko ikänne?
T: En vielä.

A: Oletteko viettänyt yötä tämän miehen kanssa New Yorkissa?
T: Kieltäydyn vastaamasta kysymykseen!
A: Oletteko viettänyt yötä hänen kanssaan Miamissa?
T: En ole.

A: Mikä on suhteenne syytettyyn?
T: Hän on tyttäreni.
A: Oliko hän tyttärenne helmikuun 13. päivä, vuonna 1997?

A: Näittekö syytetyn sieltä, missä seisoitte?
T: Näin hänen päänsä.
A: Ja missä hänen päänsä sijaitsi?
T: Juuri hänen hartioittensa yläpuolella!

lauantai 11. joulukuuta 2010

Miten voit tietää onko kulttijohtaja täysin järjissään?

Nopea keino yksilön täysijärkisyyden arvioimiseksi on tiedustella uskooko hän salaliittoteorioihin. Ensiksi mieleen tulevista salaliittoteorioista (kuuhun ei laskeuduttu, Kennedyn murha, syyskuun 11 päivä) on kirjoitettu valtavasti: tiedelehden keskustelualueelta löytyvät ketjut kaikista edellä mainituista aiheista. 9/11 ketju on venynyt jo 1700 sivua pitkäksi hirviöksi, ja tähän mennessä tiedämme WTC-tornien romahtaneen mm. mikrovetypommien ja nanotermiitin vaikutuksesta.

Koska salaliittoteoreetikot esittävät näytöksi "uskomattomia sattumia", haluaisin kysyä heiltä mitä mieltä he ovat tästä:
Abraham Lincoln valittiin kongressiin 1846.
John F. Kennedy valittiin kongressiin 1946.

Abraham Lincoln valittiin presidentinvaaleissa 1860.
John F. Kennedy valittiin presidentinvaaleissa 1960.

Lincolnin ja Kennedyn sukunimissä on 7 kirjainta.
Molemmat olivat mustien kansalaisoikeuksien puolustajia.

Molempien prisidenttien vaimot menettivät lapsia Valkoisessa Talossa.

Molempia presidenttejä ammuttiin päähän.
Molemmat presidentit murhattiin perjantaina.

Lincolnin sihteerin sukunimi oli Kennedy.
Kennedyn sihteerin sukunimi oli Lincoln.

Molemmat presidentit murhasi etelävaltiolainen.
Molempien presidenttien seuraajat olivat etelävaltiolaisia.

Molempien seuraajien nimessä oli 6 kirjainta
ja molempien sukunimi oli Johnson.

Andrew Johnson, Lincolnin seuraaja, syntyi 1808
Lyndon Johnson, Kennedyn seuraaja, syntyi 1908.

Viikkoa ennen murhaansa Lincoln oli Monroessa, Marylandissa.
Viikkoa ennen murhaansa Kennedy oli Marilyn Monroen kanssa.

John Wilkes Booth, Lincolnin murhaaja, syntyi 1839.
Lee Harwey Oswald, Kennedyn murhaaja, syntyi 1939.

Molemmat murhaajat tunnettiin 3 nimellä.
Molempien nimessä oli 15 kirjainta.

Lincoln kuoli teatterissa, jonka nimi oli “Kennedy”.
Kennedy kuoli autossa, jonka nimi oli “Lincoln”.

John Wilkes Booth pakeni teatterista ja saatiin kiinni varastossa.
Lee Harvey Oswald pakeni varastosta ja saatiin kiinni teatterissa.

Molemmat salamurhaajat murhattiin ennen oikeudenkäyntiä.

Jos nämä yllä luetellut sattumat saavat kylmät väreet selkään, niin olkaa huoleti. Tarkempi tutkimus nimittäin osoittaa, että suurin osa sattumista ei itse asiassa ole sattumia lainkaan, tai faktoja on tulkittu perin luovasti.

Salaliittoteoreetikot asettuvat minun silmissäni samaan kategoriaan kuin kreationistit. Vaikka evoluutioteoriassa on aukkoja, se ei ole todiste kreationismin puolesta. Samoin vaikka virallinen teoria ei ole täydellinen, se ei tee salaliittoteoreetikoiden väitteistä juurikaan uskottavampia.

perjantai 10. joulukuuta 2010

Kauniit ja rohkeat

Naiset kelpuuttavat kumppanikseen vain komean miehen.

Tuo on yksi saatanan kestomyytti, jota miehet toistelevat toisilleen varmaan niin kauan kuin ihmisrotu on olemassa. Miehet arvostavat kauneutta niin paljon, että automaattisesti olettavat naistenkin arvostelevan miehiä samalla tavoin.

Olen kysynyt asiaa kymmeniltä naisilta ja vastaus on ollut aina sama: muillakin kriteereillä on osuutensa, mutta miehen persoona on ylivoimaisesti tärkein. Mies voi olla enemmän tai vähemmän kalju. Mies voi olla enemmän tai vähemmän vatsakas. Mies voi olla rähjäinen. (Rähjäisyys ja kiinnostavuus eivät ole toisensa poissulkevia ominaisuuksia.) Silti näillä ominaisuuksilla on paljon vähemmän vaikutusta naismenestykseen, kuin esimerkiksi kusipäisyydellä. Jos mies on lihava, kalju ja luoltaantyöntävä persoona, hänen kannattaisi keskittyä ensisijaisesti luonteensa petraamiseen.

Asioiden oikean tilan voi todeta helposti itsekin tarkkailemalla kaduilla käveleviä pariskuntia. Harva nuori tai hieman vanhempikaan normaalin näköinen nainen seurustelee minkään bodari-kiiltokuvanaaman kanssa, vaan kyllä näiden miesten ylivoimainen enemmistö on aivan tavallisia enemmän tai vähemmän normaaleita taviksia.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Veteraanikeräyksistä

Olen aina näihin vuosiin asti lahjoittanut rahaa veteraanikeräyksissä, mutten enään aio tehdä sitä.

Syynä ei ole mikään yhtäkkiä alkanut halveksunta tms. vaan se, että veteraanijärjestöillä on jo kymmenien (87?) miljoonien eurojen arvosta omaisuutta ja jäljellä oleva veteraanijoukkio hupenee kiihtyvällä tahdilla.

Sitten kun joku ihmettelee miksei rahoja voi jakaa vielä elossa oleville veteraaneille jo nyt, vastataan ettei jaettavaa tulisi nuppia kohden kuin reilut tuhat euroa. Kuolleille rahoista ei ole mitään iloa, joten sitä suuremmalla syyllä rahat pitäisi jakaa jo nyt. Tämä näin maallikon mielipiteenä.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Itku ja parku

Taas kerran luin jonkun blogaajan valitusta kuinka "anonyymit kommentaattorit" pilaavat blogin.

Onko se nyt todella niin saatanan vaikeaa ottaa se anonyymi kommentointi pois päältä, tai siirtyä kommenttien ennakkomoderointiin?

Jos se toimii, älä koske siihen

Satuinpa lukemaan ylioppilaslehdestä moniavioisuutta käsittelevän kirjoituksen. Varmaan riittäisi jos sanoisin kirjoitusta aivan saatanan typeräksi, mutta kommentoidaan nyt hieman.
Vastustaja: Moniavioisuus on ongelmallista naisten tasa-arvon kannalta.

Kannattaja: Sekä miehillä että naisilla olisi oikeus ottaa useita puolisoita.

Käytännössä moniavioisuus tarkoittaa polygamiaa (yhdellä miehellä useita vaimoja), ei polyandriaa (yhdellä naisella useita aviomiehiä). Niissäkin maissa joissa polyandriaa harjoitetaan, naisen aviomiehet ovat yleensä veljeksiä.

Avioliittomarkkinat ovat nollasummapeli, jossa yhden voitto on toisen tappio. Tästä voidaan päätellä moniavioisuuden johtavan siihen, että toisen sukupuolen naidessa useita vaimoja osa miehistä jää jo laskuopillisen välttämättömyyden takia ilman puolisoa. Moniavioisuus on mahtavaa jos sattuu kuulumaan niihin joilla on mahdollista hankkia useita puolisoja. Jos taas et kuulu – no voi voi. Timo H jatkaa:
Idean älyttömyyden voi usein paljastaa laatimalla siitä kaavan; sovellan metodia nytkin. "Lukumääräneutraali avioliitto" tarkoittaa linkittämäni artikkelin mukaan sitä, että polygamia ja monogamia voivat elää rinnakkain samassa yhteiskunnassa. Eli kenellä tahansa on oikeus ottaa mielensä mukaan joko yksi tai useampia partnereita, eikä keneltäkään saa riistää tätä valinnanvapautta. Henkilö A voi siis ottaa puolisoikseen vaikkapa henkilöt B, C ja D. Olisi toki hirveää ahdasmielisyyttä sitoa B, C ja D vain yhteen puolisoon, joten hekin voisivat siis halutessaan ottaa A:n lisäksi muita puolisoita. Niinpä vaikkapa B saisi mennä A:n lisäksi naimisiin myös E:n ja F:n kanssa. E voisi sitten naida myös G:n ja H:n, jotka puolestaan naisivat hänen lisäkseen I:n ja J:n, ja niin edelleen ad infinitum.

Lopputuloksena olisi todellinen 60-lukulainen vapaan rakkauden paratiisi: lopulta kaikki olisivat naimisissa keskenään eikä kukaan kuuluisi kenellekään. Yhtä suurta perhettä kaikki; tätä seksuaaliradikaalit kaiketi haluavatkin. Kaavasta puuttuvat vain sellaiset inhimilliset tekijät kuin mustasukkaisuus ja omistushaluisuus, mutta sellaisethan ovat vain markkinavoimien turmelemien ihmisten kypsymättömyyttä, ja katoavat kuin itsestään vapaaseen ja tasa-arvoiseen yhteisöllisyyteen siirryttäessä.

En tajua muutenkaan miksi vitussa kaiken maailman homoavioliitot ja moniavioisuus olisi ”laillistettava”. Mikään laki kun ei kiellä ihmisiä kutemasta niin kuin haluavat (lapsiporno pois lukien), perintäasiat ja vastaavat voi hoitaa testamentilla jne. Ainoaksi selitykseksi jää pelkkä halu saada näkemyksilleen yleinen hyväksyntä. Mutta miksi toimiva järjestelmä pitäisi romuttaa vain joidenkin marginaalipipertäjien tahdon vuoksi?

perjantai 26. marraskuuta 2010

Kaksi väittämää

Kuuluvat näin:
Ihminen pyrkii kasvattamaan tietomääräänsä

ja
Ihminen hyväksyy mielellään tiedon, joka on hänelle entuudestaan tuntematonta.

Ensimmäinen väittämä on pitkälti totta, mutta toinen ei. Minun kokemukseni mukaan ihminen ei halua omaksua tietoa, joka on ristiriidassa hänen nykyisen maailmankatsomuksensa kanssa.

Ongelma on ihmisen aivoissa. Kun ihminen omaksuu jonkun näkemyksen, aivot ”piuhoittuvat” tietyllä tavalla. Nämä ”piuhoitukset” myös pyrkivät jatkuvasti vahvistumaan toiston avulla, joten ihminen ei muuta näkemyksiää kovin helposti. Korjattuna aiemmin esitettyjen väittämien pitäisi kuulua seuraavasti:
Ihminen pyrkii kasvattamaan tietomääräänsä vain jos saatavilla oleva uusi tieto läpäisee hänen ennakkokäsityksensä.

ja
Ihminen hyväksyy mielellään sellaisen tiedon, joka täydentää hänen nykyistä maailmankuvaansa, ei kyseenalaista sitä.

Ihminen ei halua kuulla ja nähdä asioita ja ilmiöitä, jotka sotivat hänen maailmankuvaansa vastaan.
Ihminen ei myöskään halua kuulla ja nähdä kun hänen vuosikausia itselleen ja muille julistamansa oppit osoittautuvat vääräksi. Jos tämän uskominen on vaikeaa, kannattaa kysyä asiaa niiltä joiden läheinen on liittynyt jonkin lahkon jäseneksi. Jokainen lahkossa vietetty viikko ja kuukausi vahvistaa lahkolaisen uskoa ja tekee lahkosta irroittautumisen entistä vaikeammaksi.

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Lääketieteen historia

2000 B.C. - Here, eat this root.
1000 A.D. - That root is heathen. Here, say this prayer.
1850 A.D. - That prayer is superstition. Here, drink this potion.
1940 A.D. - That potion is snake oil. Here, swallow this pill.
1985 A.D. - That pill is ineffective. Here, take this antibiotic.
2000 A.D. - That antibiotic doesn't work anymore. Here eat this root. . . .

Erään meemin historia

Syntyhistoria ja satunnainen kuva. Uusi kuva aina F5:sta painamalla.

maanantai 22. marraskuuta 2010

Panisin

Käytännön elämänohje

Älä koskaan herätä viranomaisten mielenkiintoa, vaan anna heidän nukkua. Heitä on vaikea tuudittaa takaisin uneen.

Sama ohje on sovellettavissa myös hulluihin.

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Peräkammarissa jytisee

Lupasin aiemmin etten enään koskaan kirjoita markkinaurpoudesta, mutta nyt aion ainakin osittain perua päätökseni. Syy:
60kg painavien herkkien ja luovien miehenalkujen pitäisi alkaa naimaan puliakkoja ja leväperäisiä ihramahoja saavuttaakseen oman tasonsa? Hah.

Jos he oman tasoisiaan hakisivat, he hakisivat 60kg painavia luovia, herkkiä, lahjakkaitakin naisia. Mutta eivätpä taida saada, koska miehen ja tasot määritellään eri kriteerein.

Tuo todistaa seksittömän elämän olevan naisettomille luusereille paljon vähemmän vastenmielinen vaihtoehto kuin pelkkä ajatus seksin harrastamisesta vääräntasoisten ihmisten kanssa. Olenkin aina vilpittömästi ilahtunut kun naisettomat luuserit paljastavat naisettomuutensa syyn noin avoimesti. Tieto auttaa minua välttämään alituisesti vaanivaa kiusausta suhtautua naisettomien luusereiden hätään vakavasti.

Kamppailu markkinoita (tai miljoonan vuoden evoluutiota) vastaan nyt vain sattuu olemaan koko lailla turhaa. Ensimmäinen askel on nostaa perseensä penkistä ylös ja mennä ulos ihmisten sekaan tuloksettoman netissä valittamisen sijasta. Ellei menestystä yrityksestä huolimatta tule, on käytettävä aikaa ja vaivaa tullakseen paremmaksi muiden silmissä, tai laskettava omaa vaatimustasoaan. Kaikki muunlainen toiminta on pelkkää mustan selittämistä valkoiseksi.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Hysterian lietsojat

Vaikeata uskoa että niinkin yksinkertainen tekninen väline kuin ampuma-ase on joillekin irrationaalisen kauhun lähde. Pala sorvattua metallia, muovia ja puuta sotkee ihmisten ajattelukyvyn niin, etteivät he osaa kerta kaikkiaan ajatella järkevästi.

Suosittelen kaikkia lukemaan ajatuksella tekstin aselain hiplaajat, jossa asehysteriaa käsitellään neutraalisti ja kiihkottomasti. Esimerkiksi kuva aseiden kantamisesta julkisella paikalla eri maissa (jotka yleisesti ottaen ovat turvallisia) selventää asiaa enemmän kuin tuhat sanaa:



Luonnollisesti teksti sivuaa myös kouluampumisia.
Palataanpa Suomeen toisen maailmansodan jälkeen. Rintamalta palasi maahan satoja tuhansia nuoria miehiä, mukanaan kahmalokaupalla sarjatuliaseita ja sotilaskiväärejä, joita sitten asekätkennän yhteydessä piiloteltiin maakuoppiin ja rintamamiestalojen välipohjiin. Joka tuvassa roikkui seinällä jonkinlainen torrakko, ja pöytälaatikot pullistelivat lahti- ja nagant-pistooleja. Aselainsäädäntö oli olematon, eikä yksikään pyssy ollut kirjoissa tai kansissa.

Samat nuoret miehet oli pakotettu monta vuotta seuraamaan kauhistuttavinta väkivaltanäytelmää, jota ihmiskunnalla on tarjota, aivan paraatipaikoilta.

No. Montako koulusurmaa tai päätöntä massa-ammuskelua Suomessa tehtiin vaikkapa 40- ja 50-luvuilla? Ja jos ei tehty, niin miksi ei, kun kaikki ne elementit joihin nyt vedotaan, olivat olemassa?

Ajatelkaapa sitä.

Kouluampumisista tulikin mieleeni: Miksi kouluampumiset ovat maailmanlaajuisia uutisia, kun taas estetyt kouluampumiset eivät ole? Estetty kouluampuminen on mm. sellainen, jossa massamurhaaja kohtaa aseistettua vastarintaa.

Tietenkin jos mitään ei ole tapahtunut, ei ole mitään uutisoitavaakaan. Vaikka mielestäni nämä estetyt ampumistapaukset ansaitsisivat vähintään yhtä suuren uutisoinnin kuin tapahtuneetkin ammuskelut.

Ja vielä lopuksi. Minua suututtaa lukea väitteitä massamurhaajien poikkeuksellisen korkeasta ÄO:stä. Onpa eräs tuottelias blogaaja tehnyt omassa mielessään toisesta kotoperäisestä massamurhaajastamme Leonardo da Vincin veroisen neron, muttei (yllättäen) esitä asiasta mitään näyttöä. Jos murhaajan älykkyys määritellään pelkästään hänen tekonsa ja sekavan manifestin kautta, ei kannata ihmetellä jos joku elämäänsä kyllästynyt julkisuudenkipeä narsisti haluaa tulla muistetuksi älykkäänä ihmisenä, vaikka se sitten vaatisi massamurhan tekemistä.

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Itsestäänselvyyksistä ja muusta vielä kerran

Olen kirjoittanut paljon

Mikä fetissi oman tuotteliaisuuden mainostamisessa on? Pelkääkö kirjoittaja etteivät lukijat huomaa kirjoittajan tuotteliaisuutta koska siitä pitää erikseen mainita?
Olen kirjoittanut aiheesta paljon

Sama kuin edellisessä. Useimmilla kirjoittajilla on taipumus juuttua kirjoittamaan vain muutamasta aiheesta, joten huomautus ”kirjoitan paljon aiheesta” on vielä turhempi. Olen minäkin kirjoittanut ”paljon” ennustamisesta ja muusta huuhaasta, mutta en jaksa joka välissä erikseen muistuttaa kahdelle(?) lukijalleni kirjoittaneeni aiheesta paljon.
Ennustin asian jo vuosia sitten

Niinpä varmaan. Joku aikaisempi kirjoitus on saattanut epämääräisesti viitata jonkin tapahtuman MAHDOLLISUUTEEN, mutta jälkikäteen tarkasteltuna tuo viittaus muuttuu kirjoittajan silmissä lähes profetiaksi. Pelkkien itsestäänselvyyksien ”ennustaminen” ei ole ennustamista lainkaan, vaan puhdasta egonkohotusta.
Varoitin että huonosti käy, mutta kukaan ei uskonut

Yleensä kaikissa eri vaihtoehdoissa on omat huonot puolensa, joten varoittelija voi aina vedota tarkoittaneensa juuri tätä.

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Kiinnostavuus ja kiinnotuksen puute

Jos ilmoittaa kiinnostuneensa jostain asiasta, yleensä ei tarvitse perustella miksi on kiinnostunut.

Jos ilmoittaa ettei ole kiinnostunut jostain asiasta, voidaan kysyä miksi ei ole kiinnostunut kyseisestä asiasta.

Sinnikkäimmät yksilöt tulkitsevat kiinnostuksen puutteen pelkkänä käännytystyön puutteena. Mistä tiedät ettei paska ole hyvää, kun et ole maistanut sitä? Tällaiseen järkeilyyn on mahdotonta vastata järkevästi.

Mikä vielä pahempaa, kiinnostuksen puute nähdään henkilökohtaisena loukkauksena. Haluavatko nämä omasta kiinnostavuudestaan vakuuttuneet urpot elää maailmassa jossa jokainen vain hymyisisi ja nyökyttelisi kaikelle heidän tekemisilleen?

perjantai 8. lokakuuta 2010

Henkilökohtaisesta miellyttävyydestä

Kohdallani arvostelen ihmiset luokkiin ystävät, tuttavat, normaalit, no jaa, vastenmieliset ja vihamiehet. Ystävät ovat tosiystäviä, joiden kanssa voit jakaa vaikka kaikki huolesi. Tuttavat ovat niitä, joiden kanssa tulet toimeen hyvin, mutta joille et vielä uskoudu mitenkään syvällisemmin. Normaaleita ovat ne joiden kanssa toimit ilman sen kummemmin miettimättä, mutta joita ei välttele. No jaa tyypit ovat niitä joiden kanssa pystyt toimimaan, mutta joiden kanssa et vietä yhtään enempää aikaa kuin on pakko. Vastenmieliset ovat taas kaikki ne, jotka saavat verenpaineen nousemaan jo pelkällä läsnäolollaan. Vihamiehet taas - arvaatte varmaan loput.

Luokkien no jaa sekä vastenmielinen välinen raja on veteen piirretty viiva. Omalla kohdallani jälkimmäiseen kastiin pääsee heti, jos provosoi tahallaan esimerkiksi vääntämällä 'hauskoja' vitsejä allekirjoittaneelle. (Tarkkaan ottaen tähän vaaditaan enemmän, mutta ajatushan tässä on tärkein.)

Itse olen ilokseni huomannut siirtymän normaaleista tuttaviin olevan suurempi, kuin normaaleista no jaa:han tai vielä pahemmaksi. Silti näissä tapauksissa joissa siirtymä huonompaan suuntaan tapahtuu, siirtymän nopeus yllättää aina. Parhaimmillaan (pahimmillaan?) siihen menee vain minuutteja.

Ehkä tästä pitäisi kirjoittaa enemmän.

tiistai 28. syyskuuta 2010

Ammutaan hehtaaripyssyllä

Titanicin keula on vielä ehjä.

- Toiset ovat sitä mieltä, että keula romahtaa vuodessa tai kahdessa. Toiset taas sanovat, että se kestää vielä satoja vuosia, selitti tutkimusspesialisti Bill Lange hiljattain National Geographicille.

Yhden tutkijan oppinut arvaus sanoo yhden vuosiluvun ja toisen tutkijan oppinut arvaus toisen vuosiluvun. Mitä tämä osoittaa? Vain sen että asiantuntijoiden arviot vaihtelevat niin paljon, ettei ulkopuolinen tarkkailija voi välttämättä päätellä mikä on totuus.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Luottamuskysymys

Uskoisitko sinä arkaluontoisia asioita sellaisen haltuun, joka väittää ettei hänellä ole ikinä ollut mitään salattavaa?

En minäkään.

maanantai 13. syyskuuta 2010

perjantai 10. syyskuuta 2010

Kokoelma koottuja kirjoitusvirheitä vuosien varrelta...

KAUPASSA:

- Gogacolaa, 1,5l pullo
- Mämmiä saatana! (saatavana) mainos kaupan ikkunassa
- Gifu -aski (Sisu -aski)
- Mansi- ja mustikoita
- Äidinpakastus pusseja
- Roilerinleike
- Naistennahka hanskat
- Kodinkoneliike mainostaa: Pakastinarkku ja ruhonleikkaaja
- lasten päästä vedettävä sänky
- Abbelsiinit
- Joulukusimyynti
- Mahdolliset puutteet ja virheet hinnassa huomioitu
- Tamppoonitarjous, koot mini, maxi ja meedio
- Äitiys-hortsit
- Kissanliha pullia
- Torin kalamyyjä mainostaa: Tuoretta mulkkua (muikkua)
- Torin kahvilanpitäjä mainostaa: Luteeton piirakka (Gluteeniton)
- Kukkiva ruukkupervo, pekonia (kukkakaupassa)
- mainos tienvarressa: "Kukkia poikkeaville"

KIRPPARIMYYJIEN KOOTUT:

- Lasten pori, lasten podi (Body)
- Fleesy-paita, fliitsi-pusero (Fleece)
- golitsi -pusero
- rotteepyyhkeitä

RAVINTOLA- JA KAHVILASANASTOA

- Kasvisgranaatti (gratiini)
- Reindeer Balls (Poron pallit!! Eli siis lihapullia haettu)
- Mummonliha pullia lapsille
- Välilihapihivi (välikyljyspihvi)
- Pitsalaissi ja cocis (pizza slice)
- pitsa-clisee (pizza slice)
- Jättipäivän pizza (Päivän jättipizza)
- Ilmoitus turkkilaisten ravintolan ikkunassa: "Sulettu, ei kanata!"

KOULUN RUOKALASSA:

- Saatana Hyla (saatavana)
- Ruohoripuliperunoita
- Paistettua tuskaa (turskaa)
- Kalaa ja vakokastiketta

MAINOKSIA, LEHDISTÄ, TV:stä

- Kuolinilmoitus lehdessä: Syvästi kaivaen, lastenlastenlapaset
- Lehti: "Lindhin murhasta pidätettyä vartioidaan itsemurhan ehkäisemisen
välttämiseksi"
- Asuntoilmoitus: 3 huonetta, keittiö, kakkahuone ja kylpyhuone (olisiko
kuitenkin takkahuone...)
- TV: "Kursk edelleen merenpohjassa. Ankkureina Leena Kaskela ja Urpo
Martikainen."
- Lehden otsikko: "Siniristipillumme liehuivat itsenäisyyspäivänä"
- Mainos lehdessä: "Yllätä vaimosi, lähde matkalle!"
- Lehden kuvateksti: "Timo TA Mikkonen ja hänen perseensä" (Perheensä)
- Mainos lehdessä: "Nyt saavat mulkut kyytiä!" (muurahaiskarkoitetta
mainostetaan)
- Mainos TV:ssä (Mummot ja papat siemailevat kahvia
puutarhassa): "Päättäkää päivänne K-kaupan kahvilla!"

MUITA mainos- ja uutismokia

- Panssarimies Susanna Nieminen ohjaa ensimmäisenä naisena
taistelupanssarivaunua valtakunnan itsenäisyyspäivän paraatissa
sunnuntaina Jyväskylässä. Kansalaiset saavat varautua liikenneruuhkiin ja
erityisjärjestelyihin koko viikonlopun ajan.
- Etenkin ensimmäinen euromissi, Ester Toivonen, hiveli todella nuoren
kansakunnan itsetuntoa. Vaikutus oli sama kuin Paavo Nurmen
olympiakullilla. (IltaSanomat 24.6.1997)
- Naisten messuilla ei kainostella. Tavaraa on tarjolla jokaiseen makuun.
- Mika Häkkinen pääsi purkamaan formulaviikonlopun pahimmat paineensa
palkintopallille ja suoraan Belgian GP:n voittajan,Michael Schumacherin
suuhun.(Kuvateksti Turun Sanomissa 25.8.1997)
- Terapiamessuilla etsitään vaihtoehtoja elämälle. (Otsikko
Tamperelaisessa 20.4.94)
- Lemmikkieläimille Serti koiranmuna 9 kg 59,-. (Ilmoitus Itä-Savossa
15.1.94)
- Morsian päivän kaunotar. Meikki. Tilaa ennen hääpäivää: kuorinta,
hieronta, naamio, kulmien siistiminen - myös sulhanen.(Ilmoitus
Turkulaisessa 18.3.94)
- Sonkajärven Työttömien ruokala on toistaiseksi kiinni työvoimapulan
vuoksi.(Ilmoitus Miilussa 8.3.95)
- Voit myös tulla neuvottelemaan hiusongelmistasi, jotka henkilökuntamme
toteuttaa Sinulle myöhemmin. (Kampaamoilmoitus Satakunnan Kansassa
14.4.95)
- Humalaiset häiriköt ja presidentti Tarja Halonen koettelivat Porin
poliisin voimavaroja jazzviikonlopun aikana Porissa.
- Karsikossa vuonna 1954 pöytään sammahtanut mies löi herättelemään
tullutta vuonna 1973 syntynyttä tarjoilijanaista.
- Edestakainen matka Finnairin suihkukoneella. Ohjaaja on mukana kaikilla
matkoilla.
- Yllättäkää vaimonne. Tehkää se matolla. Seppo Ojalan Kutomo ky.
- En juhli vaimoni sairauden vuoksi.
- Löytyykö vielä 40 jättäneelle leskim. yksinhuoltajalle
tosiystävää. Nimim. "Jo kerran petetty"
- Puheenjohtajavalintaa venytti se, ettei tällä kertaa ollut yhtään selvää
ehdokasta.
- Annetaan poikakissan pentu hyvään kotiin.
- Lähes 300 neliömetrin pappilassa kahden vaimonsa kanssa asuva
kirkkoherra Lavaste pitää pappilakulttuuria tärkeänä vielä nykyisinkin.
- Kuudesta ällästä hän on tietysti iloinen. Iloa korostaa vielä se, että
hän joutui talvella auto-onnettomuuteen, jossa katkesi niin käsi kuin
jalkakin.
- Veteen ammuttaessa on varottava kimmokkeita ja veneestä on turvallisinta
ampua yksi metsästäjä kerrallaan.(Pitäjäläinen 18.8.1997)
- Huhtikuussa 1998 menehtynyt Linda meni myöhemmin naimisiin Beatlesin
Paul McCarthyn kanssa.
- Kiitos kaikille, jotka autoitte auton ojaan ajossa tiistaina 5.1.
- Nainen synnytti presidentin helikopterissa
- Palo syttyi hieman ennen klo 19:ää. Palokunta sai lastenhuoneen
syttymään nopeasti pienellä vesimäärällä. Syttymissyytä tutkitaan.
- Liiviviikko. Osallistu asiakaskilpailuun, jossa arvomme joka päivä
rintaliivit. Voittajat nähtävissä liiviosastollamme.
- Ensiaputaitokin kuuluu erätaitoihin. Erkki ja Pasi Tuunanen paikkailivat
kirveellä jalkansa loukannutta potilasta.
- Niin että metsään ja sieneen tällaisena syksynä! Mikä onkaan komeampaa
näin syksyllä kuin päättää päivänsä limanuljaskasopalla.
- Eräpuukko. Terä puukkoterästä, pituus n. 10 cm. Pää nahkaa, hela
uushopeaa, tuppi vuotaa.
- Isänpäivän lounas tänään klo 11-15. -- Lapsille mummonlihamureke.
- Nahkapusero, hirveä 100,-
- VR kaavailee toisen miehen pudottamista veturista.
- 12.25-12.50 Bon Appétit. Herkkuja mädistä ja makeista
sitrushedelmistä.(TV-ohjelmaa Helsingin Sanomissa 15.2.1997)

MUUALTA:

- Esitelmä koulussa: Lapasen psyykkinen kehitys (lapsen)
- Esitelmä koulussa: Mikro-orgasmit (organismit)
- Konsertin ohjelmalehtisessä: Panokoulu esiintyy (pianokoulu)

torstai 12. elokuuta 2010

Se ei ollut minun syytäni

Osa ihmisistä jättää äänestämättä ja väittää tätä protestiksi nykymenoa vastaan. Lompakollaan tai jaloillaan äänestäminen on kieltämättä tehokas protesti melkeinpä missä tahansa muussa, mutta ei yhteiskunnalisissa asioissa. Äänestämättä jättäminen nimittäin toimisi protestina vain, jos joka ikinen äänioikeutettu jättäisi äänestämättä, mikä ei ikinä tule toteutumaan. Äänestämättä jättämistä perustellaan myös sillä, ettei muka voi olla vastuussa jos ja kun asiat menevät päin vittua.

Asiahan on tismalleen päinvastoin. Äänestämättä jättämisellä yksilö siirtää päätösvaltansa vain muille, eli jos ja kun asiat menevät päin vittua, äänestämättä jättämisen pitäisi olla raskauttava eikä vapauttava asianhaara. Äänestämisen tulisi siis olla pakollista.

Ehkä pakollisella äänestyksellä ei voitettaisi mitään, mutta ei hävittäisikään. Ennen kuin joku urpo tulee selittämään, että pakotettu äänestäminen on jo ehdtuksena pelkkää kommunismia, vastaan että aina on ja on ollut olemassa asioita jotka ovat kaikille pakollisia. Ensimmäisenä tulee mieleen verotus, josta ei taatusti saa vapautusta missään maailman kolkassa sillä perusteella "ettei yhden ihmisen maksamilla veroilla ole mitään merkitystä".

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Väärät ja oikeat huijarit

Perinteisesti kaikenlaisia kristallipallosta ennustajia on pidetty loisina ja huijareina, joiden ennustukset eivät perustu muuhun kuin pelkkään arvaukseen. Heti kun tällainen ennustaja puetaan kalliiseen pukuun ja annetaan hänelle joku mahtipontinen titteli tyyliin yhteiskuntavisionääri tai vastaava, samat arvauksiin perustuvat ennustukset muuttuvat vakavasti otettavaksi tieteeksi.

Yhdysvaltojen hallinon virkamiehet ennustivat 1970 ettei öljyn hinta olisi 1980 kuin pari kolme prosenttia korkeampi. Sitten tuli öljykriisi ja öljyn hinnat moninkertaistuivat. Ennustus meni muutamalla sadalla prosentilla päin vittua, mutta tästä ei opittu yhtään mitään. Seuraavilla vuosikymmenillä samat ennustukset samankaltaisine virheprosentteineen on toistettu yhtä uskollisesti. Eikä ennustajia ole vaadittu edes vastuuseen, vaan samat tyypit ovat edelleen viroissaan.

Kun ennustaja harvoin ja sattumalta ennustaa oikein, hän korostaa omaa viisauttaan ja näkemyksensä selkeyttä. Kun ennustaja ennustettavasti ja useimmiten ennustaa päin vittua, syy on ennustamattomassa tapahtumassa (kas, kuka puhuu), tai ettei ennustajien käytössä ole ollut kaikkea tarvittavaa informaatiota.

Ystävien ystävä

Kiitos kysymästä, en ole vielä harkinnut naamakirjatunnuksien laittamista. Ystävieni kertoman perusteella palvelussa on hyvätkin puolensa, mutta kaveripyyntöjä tulee ihmisiltä joiden kanssa ei halua olla tekemisissä. Sitten taas sellainen kaveri jonka kanssa haluaisit pitää yhteyttä naamakirjailemalla onkin parisuhteessa luonnehäiriöisen tyypin kanssa, jonka saisit myös "kaveriksesi" vähän kytkytkaupan tavoin. Ihastuttavaa.

Kausi on pilalla

Ehdin jo hetken verran iloita CSI:n uuden kauden alkamisesta, mutta heti ensimmäisessä jaksossa maailman ärsyttävin vaihtoehtopoliisi nimeltä Sara Sidle teki comebackin. Onneksi tämä grand canyonin levyisen hammasvälin omaava näyttelijänplanttu ei viipynyt näytillä kuin pienen hetken, ja toivon syvästi ettei häntä enää ikinä nähtäisi missään tv-ohjelmassa.

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Vituralleen menneitä ennustuksia

* Nopea matkanteko junalla on mahdotonta, koska ihmiset eivät kykenesi hengittämään ja kuolisivat hapen puutteseen. (Dionysius Lardner, 1823)
* Ei ole pienintäkään merkkiä siitä, että ydinenergiaa voitaisiin joskus hyödyntää. (Albert Einstein, 1932)
* Räjähdysaineiden asiantuntijana sanon, ettei atomipommista koskaan tule yhtään mitään. (Amiraali W. Leahy, 1945)
* Maailmassa on markkinoita noin viidelle tietokoneelle. (IBM:n pääjohtaja Thomas Watson, 1943)
* Ei ole mitään syytä miksi joku haluaisi tietokoneen kotiinsa. (DEC:n pääjohtaja Ken Olsen, 1977)
* 640 kilotavun muistin pitäisi riittää kaikille. (Bill Gates, 1981)
* Minä en näe, että graafisesta käyttöliittymästä olisi mitään hyötyä. (Bill Gates, 1983)
* En näe Internetissä minkäänlaista kaupallista potentiaalia ainaskaan kymmeneen vuoteen. (Bill Gates, 1994)
* Tulevaisuudessa tietokoneet voivat painaa jopa alle 1,5 tonnia. (Popular Mechanics -lehti, 1949)
* Televisio on teoreettisesti ja teknisesti mielenkiintoinen laite, mutta taloudellisesti sillä ei ole mitään merkitystä. (tyhjiöputken keksijä Lee deForest, 1932)
* Ei sinusta mitään tule, poika. Eiköhän ole parempi,että menet takaisin kuorma-auton rattiin. (manageri Jim Denny Elvis Presleylle 1954)

Jos joku uskoo vielä, että asiantuntijuus pätevöittää ennustukset, tarkistakoon kantansa. Nyt. Heti.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Yksi tuollainen, kiitos



Todella kaunis! Eikä muijakaan ole hassumman näköinen.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Ristiriitaisesta viestinnästä

Sikanautablogi sanoo
naisten olevan arvokkaampia kuin miesten

ja lisäksi
miehet ovat pelkkää korvattavissa olevaa karjaa

mutta samalla hän valittaa etteivät
miehet eivät enään pidä naisia puolustamisen arvoisina.

Lievästi vahingoniloisena havaitaan pilkan osuneen omaan nilkkaan.

On totta, että jossain mielessä miehet ovat helpommin korvattavissa kuin naiset. Siittiötuotannolla mitattuna jo yksi ainoa mies voi pistää teoriassa kaikki maailman naiset muutamassa päivässä paksuksi.

Jos pelkästään miehiin vaikuttava virus tappaisi puolet Y-kromosomin kantajista, niin eiköhän kiivaimmankin miesvihaajan hymy hyytyisi. Kun valtaosa elättäjistä ja suojelijoista puuttuisi, niin sitten voisi mennä kysymään uudestaan sikanautablogin mielipidettä miessukupuolen korvattavuudesta.

Totuuden sanoja

Minä esimerkiksi tykkään juoda viinaa sekä olutta ja taloni piha on huonosti hoidettu. Olen myös eronnut ja tunnustan tukistaneeni poikaani kun hän tervasi naapurin kissan.
Jos nyt yhteiskunnasta poistetaan ne 40 000 pahinta rikoksentekijää rima nousee heti. Seuraavaksi vaaditaan puistoissa juopottelevien ja kuseskelevien amatöörijuoppojen joukkolahtausta. Kun heistä on päästy joutuvat tulilinjalle parvekkeilla polttavat ja silloin tällöin viinaa naukiskelevat miehet, jotka eivät pysty pitämään talonsa etupihoja aina edustuskunnossa. Ja kun kymmenen vuotta kuluu lahtipenkkiin lähtevät Lenita Airiston aloitteen pohjalta kaikki huonosti pukeutuvat sekä puvun kanssa tennissukkia käyttävät miehet. Tässä vaiheessa maahanmuutolle on todella tarvetta. Suomalaisia miehiä edustavat enää yleinen syyttäjä ja joukko tutisevia hovioikeudenneuvoksia sekä syytteeltä sattumalta säästyneitä poliiseja.
Yrittäkäämme siis kestää nuo muutamat pahikset keskuudessamme.

Pienellä varauksella allekirjoitan ylläolevan kappaleen täysin. Kuten eräs juutalainen suurmies totesi jo 2000 vuotta sitten: Köyhät ja luuserit teillä on aina keskuudessanne.

Ihme vain, etteivät nämä köyhyyttä ja epäsiisteyttä suuresti vihaavat kyykyttäjät ole jo suurin joukoin muuttaneet singaporeen, jossa jo purukumin hallussapidosta rapsahtaa satojen eurojen sakko.

Voihan tietysti olla, että he haluavat muuttaa koko maailman yhdeksi suureksi singaporeksi, joka on vielä pelottavampi tulevaisuudennäkymä.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Hengen veit, minusta ruumiin teit

Telkkarista tuli pari päivää sitten ohjelma inhimillisestä teloitustavasta. Ohjelmassa ei käsitelty lainkaan kuolemantuomion oikeellisuutta, vaan yksinomaan humaania teloitustapaa.

Valtiot tappavat ihmisiä mitä moninaisimmin tavoin. Teloitusmetodeina toimivat mm.

-Kaasu
-Sähkötuoli
-Myrkkyruiske
-Hirttäminen

Kaikissa tavoissa on omat huonot puolensa. Hirttämisessä niska ei välttämättä katkea heti, tai sitten koko pää repeää irti. Edellinen aiheuttaa hyvin tuskallisen kuoleman, kun taas jälkimmäinen on varsin vulgääri kuolintapa. Sähkötuoli ei onnistuneessakaan teloituksessa tuota mitenkään kaunista lopputulosta:
The prisoner's eyeballs sometimes pop out and rest on his cheeks. The prisoner often defecates, urinates, vomits blood and drool. The body turns bright red as its temperature rises, and the prisoner's flesh swells and his skin stretches to the point of breaking. Sometimes the prisoner catches on fire, particularly if he perspires excessively. Witnesses hear a loud and sustained sound like bacon frying, and the sickly sweet smell of burning flesh permeates the chamber.

Pieleen mennyt teloitus on vielä kammottavampi:
4th of May 1990, in the case of Jesse Joseph Tafero in Florida. According to witnesses, when the executioner flipped the switch, flames and smoke came out of Tafero's head, which was covered by a mask and cap. Twelve-inch blue and orange flames sprouted from both sides of the mask. The power was stopped, and Tafero took several deep breaths. The superintendent ordered the executioner to halt the current, then try it again. And again.
Apparently a synthetic sponge, soaked in brine, had been substituted for the natural one applied to Tafero's head. This reduced the flow of electricity to as little as 100 volts, and ended up torturing the prisoner to death. According to the state prison medical director, Frank Kligo, who attended, it was "less than aesthetically attractive."

Kaasun ongelmana on käytettävä kemikaali. Syanidikaasu on yhtä tuskallista hengitettävää kuin kyynelkaasu, joten kaasumäärä lisääntyy elimistössä liian hitaasti. Ennen tajunnan menetystä teloitettava kokee tuntemuksen yhtäaikaisesta sydänkohtauksesta, aivohalvauksesta ja tukehtumisesta.
A typical witnesses view of gassing is as follows "At first there is evidence of extreme horror, pain, and suffocation. The eyes pop, the skin turns purple and the victim begins to drool".
In medical terms, victims of cyanide gas die from hypoxia, which means the cut off of oxygen to the brain. The initial result of this is spasms, as in an epileptic seizure. Because of the straps, however, involuntary body movements are restrained. Seconds after the prisoner first inhales, he/she will feel himself unable to breathe, but will not lose consciousness immediately. "The person is unquestionably experiencing pain and extreme anxiety," according to Dr. Richard Traystman of Johns Hopkins University. "The pain begins immediately and is felt in the arms, shoulders, back, and chest. The sensation is similar to the pain felt by a person during a heart attack, where essentially the heart is being deprived of oxygen.

Myrkkyruiskeen ongelma ovat tohelot teloittajat. Myrkkyruisketeloituksen "isä" totesi, että oikein suoritettua kuolema tulee tuskattomasti, mutta lisäksi hän sanoi ettei voinut kuvitellakaan, että teloituksia suorittavat idiootit. Lääkärit kun eivät hippokrateen valan vuoksi ole läsnä teloituksissa, teloituksen suorittavat lääkintäteknikot. Nämä eivät välttämättä löydä suonta, tai pistävät piikin suonen läpi, jolloin myrkyn imeytyminen kestää tolkuutoman kauan.

Hypoxia on ohjelman mukaan sangen inhimillinen teloitustapa. Periaate on sama kuin kaasukammiossa, mutta happi syrjäytetään ilmasta typellä tai argonilla. Teloitettava menettää tajuntansa muutamassa kymmenessä sekunnissa ja kokee tuskattoman kuoleman.

Kivuttomat teloitukset ovat teloitusten kannattajille kauhistus. Onhan selvää, että teloitettava ansaitsee kärsiä, koska hänen uhrinsakin ovat kärsineet. Just. Jos kipu on kerran olennainen osa teloitusta, niin miksi vitussa ei sitten pyritä kivun maksimoimiseen? Tästä listasta löytyy hyvin tuskallisia kuolintapoja, kuten pronssihärkä, tai öljyssä keittäminen.

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Sota sujuu suunnitelmien mukaisesti

Noin 45% kaikista liittouman tappioista Afganistanin sodassa on kuollut kahden viimeisen vuoden aikana, eikä kuluva vuosi ole edes lopussa! Yksin tänä vuonna on kuollut JO 350 sotilasta. Huonosti siis menee, kun maassa on 100000+ liittouman sotilasta (joilla on kaikki nykyajan sodankäyntiin tarkoitetut uusimmat lelut ja joiden pitäisi olla sodankäynnin ammattilaisia) ja vastustajana on sekalainen lauma tienvarsipommien ja sissi-iskujen varassa toimivia vuohipaimenia.

Jos oletetaan yhden ammattisotilaan vastaavan tehokkuudeltaan kymmentä vuohipaimenta (varovainen arvio), tämä tarkoittaa että vuohipaimenia pitää kuolla kymmenen, jotta puntit säilyvät tasan. Minulla ei ole mitään käsitystä paljonko vuohipaimenia on kuollut tänä vuonna, mutta tuskin luku ylittää edes tuhatta, vaikka kaikki hääkulkueiden pommituksissa kuolletkin laskettaisiin mukaan.

Jos oletetaan vain 10% liittouman sotilaista osallistuvan taistelutoimiin (kuten eräs tuottelias blogaaja väsyttättömästi jaksaa toistaa), yksittäisen sotilaan kuoleman todennäköisyys on noin 5% luokkaa (jos lähtökohtana on vuoden 2009 tappiot ja tuskinpa tämän vuoden lopustakaan tulee yhtään vähemmän verisempi), eli suhteellisen korkea riski.

Mitä näillä uhrauksilla on saatu aikaan? Pidetään pystyssä USA:n nukkehallitusta, joka vyörytetään kahdessa viikossa jos liittouma lopulta poistuu Afganistanista. Eikä liittouma pysy ikuisesti Afganistanissa, sillä mikään valtio ei rahoita loputtomiin sotaa uskonnollisia hihhuleita vastaan, varsinkin kun näillä on käytettävissään loputtomasti aikaa, jota toisella osapuolella ei ole. On siis mahdollista voittaa kaikki taistelut, mutta hävitä sota tästä huolimatta.

Irakissa vastaava kehitys lienee käynnissä. Löysin mielenkiintoisen tutkielman Irakin miehityksestä vuodelta 1999, jossa ennustettiin sodan ja "jälkivartioinnin" vaativan 400000 sotilaan joukot, eikä hommasta tulisi silti valmista.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Olen mielipidevaikuttaja

Jokainen meistä on mielipidevaikuttaja. Ihan totta. Esimerkiksi minun mielipiteeni herättävät lukijoissani joko suunnatonta riemua, kiukkua tai puhdasta välinpitämättömyyttä.

”Mielipidevaikuttajuus” on samanlainen illuusio kuin tuotteliaisuus, paitsi ettei jälkimmäiseen yleensä sisälly narsistista elementtiä.

keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

lauantai 26. kesäkuuta 2010

Korvaamattomat ihmiset ja kunnian jakaminen

Aina joskus kuulee ihmettelyä millaisessa maailmassa eläisimme, jos Darwin ja Einstein eivät koskaan olisi syntyneetkään. He olivat ainutlaatuisia neroja, joita ilman evoluutio tai suhteellisuusteoriaa ei olisi keksitty. Hevon vitut. Lähes kaikkien keksintöjen kohdalla on käynyt niin, että useammat keksijät ovat olleet asialla toisistaan tietämättä.

Darwin ja Einstein jäivät historiaan vain siitä syystä, että he julkaisivat tuloksensa ensimmäisenä. Toki heidän keksintönsä olivat huikean merkittäviä, mutta heidän korvaamattomuutensa on hieman kyseenalaista, kun muistetaan KAIKEN kunnian valuvan asian ensimmäiselle keksijälle. Darwin nopeutti evoluutioteoriansa julkaisua, kun hän kuuli erään toisen tutkijan olevan samoilla jalanjäljillä. Einstein ei ollut vielä saanut valmiiksi suhteellisuusteoriaansa, kun eräs matemaatikko tutki samaa asiaa. Matemaatikko itse asiassa keksi suhteellisuusteorian suurin piirtein yhtä aikaa Einsteinin kanssa.

Kuitenkin vain Darwin ja Einstein muistetaan, ei näitä muita. Tämä vain siksi, että he olivat "myöhässä", vaikka he eivät varmastikaan olleet yhtään tyhmempiä, kuin Darwin ja Einstein.

On olemassa vieläkin pahempi tapaus kuin "myöhästyminen, eli kaikki ne tapaukset, jossa joku tekee työtä koko ikänsä, mutta ei saa raadannastaan mitään palkkiota. Joku tutkii jotain asiaa koko ikänsä ja on lähellä lopullista ratkaisua, mutta erehtyy näyttämään tuloksiaan muille. Joku toinen tekee ratkaisevan havainnon ja kunnia "keksimisestä" valuu hänelle, vaikka hän olisi tehnyt töitä ainoastaan kuukauden.

torstai 24. kesäkuuta 2010

Yhdenlaiset muistelmat

Paremman tekemisen puutteessa kirjastosta tarttui mukaan erään muukalaislegioonalaisen epäviralliset muistelmat, tai itse asiassa useampikin äijän teos. Kutsutaan kirjojen päähenkilöä tässä nimeltä Piesty Kyytiläinen. Ensimmäinen kirja kertoi koulutuskaudesta, mutta oikeastaan kirja keskittyi omakehuun tavalla "Minä olen muukalaislegioona" ja "Muut ovat vähemmän hyviä kuin minä". Toinen kirja keskittyi äijän toimintaan SPOL:ina. (SPOL tulee sanoista Suunnittelen Portilla Onanointia Lämmikkeeksi.)

Toisen kirjan lopussa on kuvaus, kuinka joku karkuri oli onnistunut välttämään Kyytiläisen kotkansilmät ja kuinka asia tuli ilmi toisen henkilön kautta joskus vuosia myöhemmin. Tämänkin tappion kirjoittaja vääntää omahyväiseksi voitokseen antamalla tämän toisen ihmisen jäädä uskoon "kyllä minä tiesin jätkän olevan karkuri, mutta annoin armon käydä oikeudesta". Seuraavaksi hän varmaan kirjoittaa kirjan, jossa paljastaa olevansa jeesus.

Ensimmäinen loppuvaikutelma on, että jos itsekehusta myönnettäisiin Nobel-palkintoja, niin näiden kirjoittaja olisi vahva ehdokas palkinnnon voittajaksi. Toinen loppuvaikutelma on, että kirjoittajan kaltaiset tyypit ovat painonsa arvoisia kultaa minkä tahansa diktartuurivaltion palveluksessa.

MINÄ VAIN TOTTELIN KÄSKYJÄ.

perjantai 11. kesäkuuta 2010

Elokuva vastuusta

Lord of War tuskin on maailman kyynisin elokuva, mutta ainakin se on hyvin lähellä sitä. Elokuvan päähenkilö on häikäilemätön liikemies Juri Orlov, joka käy kauppaa aseilla. Hän on niin kyyninen tyyppi, että hänestä jopa pitää:
-Maailmassa on 550 miljoonaa tuliasetta. Se tekee yhden tuliaseen kahtatoista ihmistä kohden. Kysymys kuuluu: kuinka aseistamme ne loput yksitoista?

-Ainoa jolle en myynyt aseita, oli Osama bin Laden. En moraalisista syistä, vaan koska hänen shekeillään ei ollut katetta.

-Luodit kumoavat hallituksia varmemmin kuin äänet.

-(Orlovin asiakas)Mikä vika lapsisotilaissa on? Kyllä 14-vuotiaan ampuma luoti tappaa samalla tavalla kuin 40-vuotiaan.

-Auto ja tupakkateollisuus ovat niitä todellisia tappajia. Minun tuotteissani on sentään varmistin.

-En ole koskaan tappanut henkilökohtaisesti ketään.

-Asekauppiaat perivät maan, koska kaikki muut ovat keskittyneet tappamaan toisiaan. Selviytymisen salaisuus on, ettei pidä alkaa sotimaan. Etenkään itseään vastaan.
Elokuva perustuu tositapahtumiin. Lopputeksteissä todetaan, että suurimmat aseiden valmistajamaat ovat Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Usa ja Venäjä. Nämä maat ovat myös ainoat YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet.

Maailman hauskin poliittinen puolue

Viime viikolla eräs libertaritsti (tai liberaali, ota näistä perkeleistä selvää) sanoi tv:ssä äänestämisen olevan turhaa, koska mikään ei kuitenkaan muutu. Lisäksi hän ihmetteli miksi libertaristien kannatus on niin vähäistä.

Tämä on kyllä jotain aivan ylittämätöntä.

lauantai 5. kesäkuuta 2010

The Pacific

FinTV (jonka löysin aivan hiljakkoin) kuuluu kategoriaan "maailman parhaat keksinnöt".

Sieltä löytyy mm. The Pacific, joka on aivan loistava minisarja tyynenmeren sodasta, kaikkien aikojen verisimmästä vesileikistä.

Sarjalle on annettava pisteitä uskomattoman autenttisesta vaikutelmasta, sekä tinkimättömän karuista taistelukohtauksista. Tyynenmeren sota oli raaka mittelö, eikä sarja suinkaan pyri kaunistelemaan taistelukentän kamaluuksia: jalat ja kädet irtoilevat, puoliksi pois ammutut päät näytetään jne. Erityisen loistavaa on se nykyään tv-sarjoissa lisääntyvä asenne, joka on luopunut amerikkalaisten esittämisestä puhtoisina pyhäkoulupoikina.

Yksi mielenkiintoisimmista hahmoista on Rami Malekin esittämä Merriell "SNAFU" Shelton, jolla on paljon yhtäläisyyksiä Tuntemattoman Sotilaan Rahikaisen kanssa. Lunki mies, joka täyttää velvollisuutensa, mutta pyrkii aina pääsemään kaikesta hieman helpommalla kuin muut - yleensä onnistuen.

Huonoa sanottavaa ei oikeastaan löydy. Ajoittain tähtilippua kumarrellaan ja Peleliun taisteluun on uhrattu kolme jaksoa, vaikka kaksikin olisi riittänyt.

Irti todellisuudesta

torstai 27. toukokuuta 2010

Hankalaa. On.

Suunnittelemme asunnonvaihtoa, eikä tästäkään toimenpiteestä näköjään päästä ilman ihmettelyä ihmisten typeryydestä.

Meille tuli asuntotarjous ja sovimme asukkaan kanssa näytöstä. Kävimme katsastamassa kämpän ja totesimme (tai lähinnä puoliso totesi) ettei asunto ole meille sovelias, joten ainoa tehtävissä oleva asia oli ilmoittaa sähköpostilla kiinteistöfirmaan ettemme ota asuntoa.
Oliko jotain tiettyä syytä miksette ottaneet asuntoa vastaan?

Vastasin ympäripyöreästi kysymykseen, että kämppä oli varsin rähjäisen oloinen ja lapsiperheelle epäkäytännöllinen.
Me tarvitsisimme tarkemman syyn, että tiedämme millaisia asuntoja teille tarjota.

Voi vittu. Eikö se riitä, että te tarjoatte kämppiä ja me katsastamme niitä? Jos olemme ilmoittaneet hakevamme kolmioita jossa vuokra on sen ja sen verran kuussa, niin mitä muuta teidän tarvitsee muka tietää? Vai oliko tarkoitus että ilmoitamme ettei asunnon pohjapiirustus ollut miellyttävä? Tai entä jos olisin sanonut että kämppä olisi kyllä kelvannut minulle, mutta ei puoliskolleni? Olisiko se kuulostanut hyvältä, häh?

Yritimme lisäksi saada lisätietoa erään tietyn osoitteen asunnoista, johon tuli seuraava vastaus.
Tuossa on linkki.

Voi kiitos. Ikävä vain, että linkin tiedoissa näkyi pelkkä lista katuosoitteen asuntojen tyypeistä, eli vapaita kämppiä ei ollut listattu. Joten eipä auttanut muuta, kuin soittaa firmaan ja tiedustella asiaa suullisesti, kun kirjallinen viesti ei näyttänyt menevän oikein missään muodossa perille.

lauantai 22. toukokuuta 2010

Kaksi otsikkoa

"Talebanien hallinto on kukistunut ja heidän mahdollisuutensa vastarintaan ovat olemattomat"
-Sotilasaikakauslehti 12/2001 pääkirjoitus

"Sota Afganistanissa on kääntynyt talibanien eduksi"
-Sotilasaikakauslehti 10/2009 pääkirjoitus

perjantai 21. toukokuuta 2010

Miksi ennustaminen on useimmiten mahdotonta?

Kuvitellaan kivikautisen heimon päälliköiden kokous, jossa heimon ennustajalta vaaditaan ennustetta siitä millainen heimon tila on yhden vuoden kuluttua.

Oletetaan heimon keksivän pyörän puolen vuoden kuluttua ja että tämä keksintö mullistaa vajaassa vuodessa koko heimon tulevaisuuden.

Tarkastellaan ennustusta jälkikäteen.

Jos ennustaja EI OSANNUT ennustaa pyörän keksimistä, ennustuksesta ei ollut heimolle mitään hyötyä.

Jos hän taas OSASI ENNUSTAA pyörän keksimisen, hän tiesi jo etukäteen mikä pyörä on ja mitä sillä tehdään. Miksi ennustaja olisi odottanut puolta vuotta pelkästään siksi, että kunnia pyörän keksimisestä menee jollekulle toiselle?

Toivottavasti tämä selventää syyn siihen, miksi en suhtaudu kovin vakavasti minkäänlaisiin tulevaisuusvisionääreihin.

Aika ajoi ohitse

Simpsonit oli joskus loistava sarja. Ensimmäinen kausi oli surkea niin juonen kuin piirrosjälkien osalta, mutta sitten seurasi 15 kautta, jota voi kutsua puhtaalla omatunnolla sarjan kulta-ajaksi. Kriittisemmät sielut laittavat kulta-ajan rajan jonnekin kymmenen kauden paikkeille, mikä on myös ymmärrettävä näkökanta. Itse luulen kausien 11-15 huonontuneen hissukseen niin, että noin 16 kaudesta eteenpäin sarjan henki alkoi olla hukassa ja kaikki hyvät ideat jo kertaalleen kierrätetty.

Varsinainen mahalasku seurasi minun kohdallani, kun sattumalta katsoin ns. spesiaalijaksoja. Ohjelmassa vierailleet tähdet ylistivät kuinka nerokas sarja Simpsonit ovat, kuinka he rakastavat Simsponeita enemmän kuin omaa äitiään jne. Eikä tämä ylistys rajoittunut pelkästään julkkisvieraisiin, vaan sama vaiva tuntui tarttuneen myös sarjan käsikirjoittajiin. Tämäkin on hyvin inhimillistä: kukapa nyt omaa työtään haluaisi vihata.

Ainoa spesiaalijaksoista mieleen jäänyt erikoisempi seikka oli Fat Tonyn ääni: luulin pitkään jonkun sarjan vakioääninäyttelijän tuottavan hahmon äänen, mutta yllätyksekseni ääni kuuluukin Joe Mantegnalle.

perjantai 14. toukokuuta 2010

Lyhyesti vainoamisesta

Vainoajat voidaan jakaa viiteen ryhmään.

Ensimmäiseen kuuluvat torjutuksi tulleet, jotka haluavat korjata tilanteen ennalleen. Tyypillinen tapaus on päättynyt avo- tai avioliitto, jossa vainoaja on jollain tapaa narsistinen ja uskoo vainoamisen kohteen olevan se ainoa oikea heille sopiva ihminen. Vainoajalla voi olla myös muita persoonallisuushäiriöitä. Hoitona terapia, jossa vainoajaa autetaan ymmärtämään suhteen olevan ohi.

Toiseen vainoajaryhmään kuuluvat täydelliset sekopäät, jotka janoavat kostoa enemmän tai vähemmän todellisesta loukkauksesta. He haluavat kostaa uhrilleen ja saada nämä pelkäämään, sekä ahdistumaan. Hoito on vaikeaa, koska vainoaja kuvittelee olevansa uhrin asemassa.

Kolmas ryhmä muodostuu läheisyydenhakijoista, jotka haluavat päästä vakiintuneeseen ihmissuhteeseen uhrinsa kanssa. Yli puolet tämäntyyppisistä vainoajista on harhaisia ja kolmanneksella on persoonallisuushäiriöitä. Heidänkin kohdallaan hoito on vaikeata, koska he eivät välitä käyttäytymisensä seurauksista.

Neljänteen ryhmään kuuluvat ”epäpätevät kosijat”, joilla on yleensä olemattomat sosiaaliset taidot, mutta jotka ovat saaneet päähänsä heillä olevan oikeuden suhteeseen vainoamisensa kohteen kanssa. Tyypillisesti tämä on mies, joka on saanut naiselta rukkaset, mutta luulee vainoamisen saavan naisen muuttavan mielensä.

Viides vainoajaryhmä ovat ”saalistajat”, jotka vakoilevat uhriaan ja suunnitelevat tekoaan joskus hyvinkin pitkään. Vainoaja on heidän kohdallaan väärä termi siinä mielessä, että uhri ei välttämättä edes tiedä olevansa vainottu. Lisäksi uhri ei kuulu vainoajan lähipiiriin, vaan on sattumanvaraisesti valittu.

Sekä miehet että naiset voivat olla vainoajia, mutta miesvainoajat kärsivät miehiä vähemmän perseoonallisuushäiriöistä, eikä heillä yleensä ole samanlaista rikostaustaa kuin miehillä.

Vainoamisen kriittinen raja on kaksi viikkoa, eli mikäli vainoaminen jatkuu tätä pidempään, sitä todennäköisemmin se tulee jatkumaan. Pidempiaikaisessa vainoamisessa uhri ahdistuu ja vainoaminen muuttuu luonteeltaan uhkaavammaksi ja tunkeilevammaksi. Entisiä kumppaneita vainotaan pidempään kuin tuntemattomia.

Tässä yksi tosikertomus vainoajasta ja vainon uhrina olemisesta. Googlella löytää helposti lisää.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Tuotteliaisuus, tuo väsytystaistelun kätilö

Jokainen joka yhdistää mielessään tuotteliaisuuden mielipiteiden paremmuuteen, sietäisi pohtia seuraavaa:
Adam Smith oli länsimaisen taloustieteen isä. Smith oli myös tuottelias kirjoittaja aikansa (1700-luvun) mittapuulla: hänen pääteoksensa kansojen varallisuus on reilun 900-sivun kokoinen järkäle. Tästä huolimatta teoksen keskeisimmät pointit voidaan tiivistää seitsemään ja puoleen sivuun, lopun ollessa lähinnä pitkäveteistä aihetta enemmän tai vähemmän sivuavaa horinaa.

Smithin tekstien hyötysuhde oli huono: 120 sivua roskaa yhtä asiasivua kohden (eli hyödyllisen tekstin määrä oli 8,3promillea kokonaisuudesta). Kansojen varallisuus on silti oikea tiedon aitta verrattuna esimerkiksi Karl Marxin pääomaan, jonka teoreettisen asiasisällön ovat jo historialliset kokemuset osoittaneet olemattomaksi.
Kyllähän suurenkin määrän roskaa sietää, sillä ne kullanarvoiset tiedonmuruset korvaavat muun horinan.

Ehkä, mutta niiden muutamien kultahippusten etsiminen muistuttaa neulan etsimistä heinäsuovasta ja on näin ollen pelkkää lukijan kiusaamista.
Tuotteliaisuus kertoo lukeneisuudesta ja kirjoittajan korkeasta sivistyksestä/älykkyydestä.

Tuotteliaisuus ei kerro muuta kuin tuotteliaan kirjoittajan kirjoittavan paljon. Tämä on puhdas kehäpäätelmä, joten ajatellaan asiaa näin: joku tuottelias kirjoittaja nostetaan silloin tällöin jalustalle, mutta häntä kohden on vähintään tuhat muuta yhtä tuotteliasta, jotka eivät hyödy tuotteliaisuudestaan mitään. Tuotteliaisuus ei siis ole synonyymi kirjoitusten paremmuudelle.
Et voi arvostella kirjoittajaa mitenkään, ellet ensin tutustu hänen teksteihinsä.

Mikä on se tekstimäärä, jonka lukemisen jälkeen voi sanoa ettei kirjoittajan tuotanto ole kiinnostavaa tai merkityksellistä? Riittääkö kymmenen tai sadan tekstin lukeminen kirjoittajan täydelliseen ignoreamiseen, vai pitääkö joka ikinen tekstinpätkä arvioida erikseen? Minä en ainakaan jaksa lukea selkeistä mielenterveysongelmista kärsivien yhteiskuntateoreetikkojen tai vastaavien tuotantoa kahta sivua kauempaa, kuvailtiinpa niiden kirjoittajia miten herkiksi ja kaunosieluisiksi persooniksi hyvänsä.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Tietoturvaaaaaaaaaaaaaaaarg!

Esimiesten koulutuspäivät pitäisi järjestää näiden lomapäivinä.
Nimittäin aamupäivällä esimieheni Kikka Nurmio (nimi keksitty) messusi minulle työpaikan taukotilan tietokoneen käytöstä. Koneen liika käyttö ei kuulemma anna minusta hyvää kuvaa ja riski koneen sekoamisesta kasvaa surffailun myötä.

Anteeksi vain herra esimies, mutta haistakaa pitkä vittu.
Kun kone sekoaa, niin uusin/suurin käyttäjä (allekirjoittanut) on luonnollisesti ensimmäinen epäilyksenalainen, vaikka konetta käyttäisi 10 ihmistä + satunnaiset muut käyttäjät.

Kun koneen ainoa nettiselain on mikki$oftan explörer (huokaus), koneen sekoaminen on lähes väistämätöntä.

Kun kone sekoaa normaali surffauksesta (uutissivustot, sähköpostin luku ja valtion virastot), kone sekoaa mistä tahansa.

Olisin voinut esittää nuo perustelut ja todeta ettei kone yksinkertaisesti vain OLE VOINUT seota juuri minun käyttöni takia, mutta pidin turpani kiinni. Kokemus on osoittanut ettei esimiehen kanssa väittelemisestä ole mitään hyötyä, vaikka tämä olisi kuinka väärässä tahansa.

Tilannehan on identtinen sen kanssa, että osuuskunnalla/kolhoosilla/whatever olisi yhteisessä käytössään auto. Kun auto alkaisi nikotella (söisi 5 litraa enemmän sataselle, alkaisi vuotaa öljyä), uusinta kuskia syytettäisiin auton rikkomisesta, vaikka tämä olisi autokouluopettaja ja ajaisi varovaisemmin kuin sokea Mika Häkkinen.

Tapauksessani oli kysymys ainoastaan siitä, että pomo oli osallistunut työnsä puolesta johonkin saatanan tietoturvaseminaariin. Jos olisin sattunut olemaan sairaana vaikkapa viikon ajan pomon seminaaripäivän jälkeen, hän olisi tuskin tuon viikon jälkeen enään muistanut/viitsinyt valittaa netinkäytöstäni. Joten johtopäätös on selvä: pomojen tulisi osallistua kaikkiin vainoharhoja lietsoviin seminaareihin omalla loma-ajallaan, jotta he unohtaisivat niissä maalaillut kauhukuvat, eivätkä kiusaisi työntekijöitä perusteettomilla syytöksillään.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Kurjat

Luin taas kerran mielipidekirjoituksen, jossa käsiteltiin miesten kurjuutta parisuhdemarkkinoilla. Taas kerran annettiin ymmärtää miesten joko luovuttavan tai heittäytyvän rikollisiksi, elleivät he saa puolisoa. Kirjoittaja myös väittää erityisesti amöriikan mustien olevan oppikirjaesimerkki tästä kehityskulusta, koska mustia istuu paljon vankilassa. Lisäksi puoli vuosisataa sitten mustat perheet olivat paljon nykyistä ehyempiä, kuin nykyisen ”rappion” aikana.

Jos amerikan mustat otetaan esimerkiksi miesten kurjuudesta parisuhdemarkkinoilla, valinta ei voisi mennä enään pahemmin päin vittua. Siis aivan kirjaimellisesti. Koko valtakunnassa keskimäärin joka kymmenes ja joissakin osavaltioissa jopa joka kolmas musta mies on vankilassa. Näin suuri miesten vajaus näkyy siten, että mustat naiset joutuvat kilpailemaan ankarasti tarjolla olevista suhteellisen vähistä miehistä. Joten miksi mustat miehet haluaisivat naimisiin, kun puolison voi dumpata ja ottaa tilalle uuden lukuisista vapaista tarjolla olevista naisista?

Toki rikollisuus on yleisempää mustien keskuudessa, mutta tämä selittyy keskimääräistä heikommalla koulutus ja rahatilanteella, eikä millään pillukateudella.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Ihanaa insinöörit, ihanaa

Kukahan on se vitun vesipää joka on keksinyt ettei Windows7 jätä selaimesta kopioitua tekstiä muistiin, kun selain suljetaan? Edellinen käyttis oli WinXP ja siinä mikä tahansa kopioitu materiaali pysyi muistissa niin kauan kun kone oli päällä, tai käyttäjä kopioi jotain muuta tilalle. Win7 kuitenkin hävittää kaiken kopioidun materiaalin sen siliän tien, kun selain suljetaan.

Nyt joku urpo tulee tietysti mussuttamaan jotain "ei tietokone tee virheitä, vaan käyttäjän pitää sopeutua tietokoneeseen" tyylistä paskaa. Nämä ihmiset pitäisi pakottaa ajamaan autolla, jossa jarru ja kaasu on vaihdettu keskenään. Sitten kun he olisivat ajaneet ulos tieltä tai jonkun perään, näsäviisaat korjaamomiehet sanoisivat ettei autossa ollut mitään vikaa, vaan kuljettajan olisi pitänyt osata muokata käytöksensä auton mukaiseksi.

Saatana.

torstai 1. huhtikuuta 2010

Tuttavista ja "tuttavista"

Tunti sitten huomasin messengerin ikkunassa puolituttuni viestin, joka kuului: "Olisiko kenelläkään myytävänä telkkaria"? Muistin että tutullani on joutilas televisio myytävänä, joten hyvää hyvyyttäni aloin puuhaamaan tätä joutilasta telkkaria uuteen kotiin. Soittelin telkkarin omistavalle kaverilleni ja hän ilmoitti hinnan - jopa tuontikin olisi järjestynyt. Ilmoitin hyvät uutiset ostajalle, lähettäen samalla tuttavani puhelinnumeron. Tämä keskustelu käytiin siis messengerissä.

Puoli tuntia kuluu ja kaverini laittaa viestin, jossa kysyy onko se tyyppi ostamassa telkkaria, kun soittoa ei kuulu. Kysyin asiaa ostajalta messengerissä ja nyt tämä mulkku sanoo: "Kyllä minä sain jo ilmaisen telkkarin tuossa iltapäivällä. Unohdin vain ottaa tekstin pois, enkä viitsinyt sanoa sitä sinulle". Mykkänä hämmästyksestä laitoin viestin kaverilleni, jossa ilmoitin ettei televisiokaupoista tulekaan mitään.

Oli muuten laitimmainen kerta, kun ryhdyin järjestelemään mitään asioita puolituttaville.

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Arkijärjestä ja hahmottamisen vaikeudesta

Edellisessä kirjoituksessa käsittelin uskomusta, joka oletti avioeron vaikeuden jotenkin parantavan naimisiin menevien parien elämää. Oletus oli täyttä paskaa, mutta vastaavia harhoja on ollut muitakin.

Yksi niistä oli 30-luvulla amerikoissa, jolloin pankkijärjestelmä natisi liitoksissaan pankkien mennessä satamäärin konkurssiin. Seuraavalla vuosikymmenellä kehitettiin järjestelmä jossa pankkien yläpuolella oli erityinen takausjärjestelmä. Aikaisemmassa järjestelmässä pankkin asiakkaat menettivät säästönsä mahdollisen pankin konkurssin myötä. Uusi takausjärjestelmä sen sijaan korvasi asiakkaiden säästöt mahdollisessa konkurssitilanteessa.

Takausjärjestelmää vastustettiin raivokkaasti. Lukuisat talousasiantuntijat sanoivat järjestelmän aiheuttavan kavallusten ja konkurssien aallon, koska toisten maksaessa laskun pankeilta katoavat intressit vastuulliseen sijoitustoimintaan.

Kävi tismalleen päinvastoin. Koska uusi takauselin joutui korvausvelvolliseksi mahdollisen konkurssin myötä, sillä oli hyvin voimakas tarve valvoa pankkeja ja sitä kuinka ne käsittelevät ihmisten varoja. Konkurssiin menikin 40-luvulla vain yksi ainoa pankki, eli tulos oli tismalleen päinvastainen mitä ennakko-oletus väitti tapahtuvaksi.

Kotimaasta löytyy ainakin yksi kauppaketju, jonka kodinkonepuolella oli töissä pääasiassa yli viisikymppisiä myyjiä. Koska heille piti maksaa paljon ikälisiä ja vastaavia korvauksia, budjetista vastaavat talousihmiset suosittelivat kulujen säästämiseksi vanhojen myyjien irtisanomista ja nuorempien palkkaamista tilalle.

Palkkakuluissa kyllä säästettiin, mutta ikävänä sivuvaikutuksena myynti romahti, kun kokeneet myyntiammattilaiset korvattiin juuri koulusta valmistuneilla märkäkorvamyyjillä.

Teoriassa itsestään selvät uskomukset voivat osoittautua pahasti vääräksi. Niin hyvässä kuin pahassa.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Täysillä päin jäävuorta

Sikanautablogi on taas vauhdissa.
Väitteen oikeellisuus ei riipu sen esittäjästä.

Menee aika vaikeaksi, jos ohjetta aikoo noudattaa käytännössä. Internet on tulvillaan tuotteliaita kylähulluja, joten väittämissä ei ole alun perinkään päätä eikä häntää. Näin ollen lukijan kannattaa luokitella kirjoittajat fiksuihin ja hulluihin. Ellei tätä usko, niin kannattaa miettiä miten tuskallista olisi, jos vaikkapa homokaasua ja STT:a ei saisi nähdä kokonaisuutena, vaan näiden jokainen yksittäinen väittämä olisi analysoitava erikseen.
Kun avioeroa on vaikea saada, ihmiset ovat pakotettuja valitsemaan puolisonsa järkevästi.

Niinpä varmaan joo. Kun amerikoissa avioeron hakemista helpotettiin ensi kertaa siten, että eron sai pelkästään vaatimalla sitä, perheväkivalta laski pian kolmanneksella. Uudessa systeemissä huonosta parisuhteesta voi yksinkertaisesti lähteä lätkimään, sen sijaan että olisi pakotettu ottamaan puolisolta selkäänsä.

Ihmiset ja olosuhteet muuttuvat. Puolisoon voi kyllästyä, tai voi myös kohdata jonkun toisen, joka osoittautuu kaikin puolin omaa kumppania paremmaksi. Jos eroaminen on hyvin vaikeaa, seurauksena eivät ole mitkään 'järkiperäiset' avioliitot, vaan todennäköisemmin perheväkivallan kasvu, kulissiavioliitot jne.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Libertaristinen unelma lähenee

Korkein oikeus päätti suuressa viisaudessaan ettei yksityisen valvontafirman suorittamalle sakottamiselle ole estettä. Ilmeisesti lobotomiapotilaatkin ovat saaneet edustuksensa korkeimmassa oikeudessa, kun kaksi alempaa oikeusastetta pitivät firmojen harrastamaa SAKOTUStoimintaa LAITTOMANA, koska sen katsotaan olevan julkisen vallan käyttöä, eikä näiden mielestä myöskään sopimuksen edellytyksenä olevaa aktiivista tahdonilmaisua voi syntyä pelkällä auton pysäköimisellä.

Pysäköintifirmojen toimita perustuu puhtaasti perverssille kannustimelle. Parkkifirma on yksityinen yritys, joka tähtää voiton maksimoimiseen. Nyt kun SAKKOJA (miksi vitussa puhutaan sakoista, kun sakon voi määrätä vain viranomainen?!?) voivat kirjoittaa myös yksityiset voittoa tekevät firmat, niitä myös kirjoitetaan kynät savuten. Kun ihmiset alkavat varoa varoa tiettyjä alueita -> parkkifirman liikevoitto pienenee -> lappuja aletaan kirjoittamaan sen perusteella onko auto millikin pihan puolella jne.

Minä aion saatana vieköön boikotoida joka helvetin firmaa, joka palkkaa moiset paskafirmat pysäköintialueitaan vahtaamaan. Maksaville asiakkaille vittuileminen on kun myyjän kannalta pidemmän päälle erittäin huonoa bisnestä.

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Mainettaan terävämpi jätkä

Vaikka Tony Halme kuoli jo ajat sitten (tai oikeastaan juuri sen takia) päätin tutustua miehen kirjalliseen tuotantoon. Lukukokemuksen jälkeen täytyy sanoa että vaikka miehen elämän lähtökohdat olivat mitä olivat, hän pääsi pidemmälle kuin noin 99,9% vastaavista yrittäjistä. Luultavasti juuri tuo kiukuttaa eniten Halmeen arvostelijoita. Kaarina Hazard kirjoitti läpeensä surkean vuodatuksen, jota hän ei olisi uskaltanut kirjoittaa miehen vielä eläessä; kuolleet kun eivät voi puolustaa itseään.
Mielestäni viihdeteollisuudessa paremmuuden mittarina toimiikin suosio, ei kriitikoiden antamat tyylipisteet. Siksi Toni vetää pidemmän korren elokuvanäyttelijänä Ihmetehtaan "urallaan". Suomen mittakaavassa huomattavan arvostettujen Franzenin pariskunnan yritykset nousta minkäänlaisiin rooleihin Hollywoodissa kertovat kyllä siitä, mitä Halme siellä saavutti. Kirjailijana Halme pesi Hazardin elämänkertansa kaupallisena menestyksenä ja kärjekkäässä läpässä kuuluisien kannanottojensa ansiosta.

Varsin paikkansapitävä kommentti. Niin sanottujen kriitikoiden mielipiteillä ei ole paskankaan väliä. Speden Uuno Turhapurot olivat jatkuvasti kriitikoiden hampaissa, mutta vetivät silti teattereihin satojatuhansia ihmisiä. Kriitikoiden ylistämät ranskalaiset taide-elokuvat taas kiinnostivat lähinnä verkonpainojen tarpeessa olevia kalastajia.

Yksin saavutustensa valossa Halme tulee olemaan merkittävin suomalainen viihdetähti vielä pitkään. Tätä heidän arvostelijansa eivät voi muuttaa, vaikka itkisivät silkasta raivosta aina kun joku kuiskaa ”Tony Halme.”

lauantai 27. helmikuuta 2010

Ei ne tajuu

Paikalla oli jokainen mainitsemisen arvoinen blogaaja.
..Jotka ovat aloittaneet blogauksen 7-8 vuotta sitten, mutta joista jopa muutamia vuosia nettiä käyttäneet eivät ole kuulleet mitään.

Netin evoluutio ja käyttäjämäärien kasvu muutamassa vuodessa on ollut niin nopeata, että jonkun marginaaliryhmän piipitys miten kukaan ei yllä heidän tasolleen, on yhtä säälittävyydessään samaa luokkaa kuin 60-luvun missien väite, että he olisivat ikääntymisestään huolimatta edelleen maan kauneimpia ihmisiä.

perjantai 26. helmikuuta 2010

Mopolla suohon

Cityssä oli mielenkiintoinen avautuminen elokuvien aloituslitannioista:
Lopeta asiakkaan haukkuminen!

En ole masokisti. Tietääkseni. Toistuvasti vierailen kuitenkin naapurustomme vuokrausliikkeessä, vuokraan, maksan ja katson elokuvia. Maksan tietenkin sakotkin, jos joskus dvd myöhästyy. Kehun hyviä leffoja ystävilleni.

Elokuvayhtiöiltä saan seuraavanlaista palautetta (lyhenneltynä, kärjistettynä): tää dvd on meidän, jos näytät tän jollekin, eritoten jollekin koululuokalle tai muulle epäilyttävälle ryhmälle, vittu joudut kuseen ja et kai muuten varastanut tätä, vähän epäilin et voisit varastaa, jos varastit, vittu joudut kuseen, ja huijasko myyjä meiltä fyrkkaa, jos huijas, vittu joutuu kuseen, autathan meitä siinä, vaikka ootkin potentiaalinen varas. Soita muuten heti.

(Muuten ei väkivalta tai- huumerikoksia noin pontevasti yritetä ennaltaestää. Esimerkiksi maistraateissa voisi jakaa sellaista, 'ethän sitten sohi ja huido puolisoasi', vaikka ootkin väkivaltainen -tietoiskua kaikille naiville (ehkä myös naiiveille) pareille)

Eikö tätä tekijänoikeusinfotekstiä voisi edes aloittaa tyyliin: Kiitos, että valitsitte meidän filmiyhtiömme tuotteen vuokrattavaksi. Tiesithän, että dvd:tä voi käyttää vain yksityisesti kotona. Esimerkiksi koululuokkien tulee sopia katselulupa erikseen?

Ja jotain muuta sellaista.

Sanovat sitä asiakaspalveluksi.
Omalla kohdallani olen ratkaissut ongelman siten, että tyrkkään kiekon soittimeen ja lähden kuselle tai tekemään voileipiä.

On tuollainen maksavan asiakkaan kiusaaminen silti aivan perseestä.

torstai 25. helmikuuta 2010

Itkisin, ellei naurattaisi niin kovasti

Yritin liittyä jäseneksi eräälle keskustelupalstalle. Ohjeiden mukaan minun pitää rekisteröityä ja tämä puolestaan vaatii toimivan sähköpostiosoitteen. Olen eriyttänyt kaikki sähköpostiosoitteeni käyttötarkoituksen mukaan, joten ensimmäinen askel oli luoda uusi sähköpostiosoite. Valitsin hotmailin, joten eipä muuta kuin live-tunnusta luomaan.

Keksin tunnuksen ja salasanan, annan muut vaaditut tiedot ja pääsen sisälle sähköpostiini. Avaan välilehden, kirjoitan osoitteeksi keskustelupalsta.fi ja luon käyttäjätunnuksen. Anna sähköpostiosoitteesi johon rekisteröitymistiedot lähetetään, sivusto sanoo. Naputan osoitteen ja odottelen. Ja odottelen. Ja odottelen vielä hieman lisää. Tarpeeksi odoteltuani totean olevani kyllästynyt odottamiseen (yleensä rekisteröitymismaili lähetetään parissa minuutissa), joten suljen sähköpostini ja alan touhuta muuta.

Illalla sitten mietin joko vahvistusmaili olisi tullut ja yritän kirjautua sähköpostiini. Ei onnistu! Mitä perkeleen saatanaa tämä on, mietin mielessäni ja kokeilen uudelleen. Salasana on väärä, sivusto herjaa. Onneksi mikkisoftan viisaat insinöörit ovat suunniteleet salasanan palautussysteemin. Pahaksi onneksi taas sivu lähettää ohjeet uuden salasanan saamiseksi SÄHKÖPOSTIIN, JONNE EI PÄÄSE SALASANAN PUUTTUMISEN TAKIA.

Jätän touhun sikseen ja luon uuden hotmail-tunnuksen. Tällä kertaa kirjoitan huolellisesti ylös salasanan, jotta en varmasti sotke sitä mihinkään muuhun. Jälleen kerran luon toisen tunnuksen keskustelupalstalle ja annan osoitteeksi uuden sähköpostiosoitteeni. Toki kokeilin kirjautua pari kertaa sähköpostiin, jotta näkisin toimiiko salasana. Ja toimihan se.

Kuluu jälleen pari tuntia. Ajattelen testata uudelleen josko keskustelupalsta olisi lähettänyt rekisteröitymisvahvistuksen, joten kirjaudun sähköpostiini. YHTÄ HUONOLLA MENESTYKSELLÄ KUIN AIKAISEMMINKIN. Ei vitun pillu, mietin pääkopasssani ja tarkastan etten ole kirjoittanut salasanaa väärin. Ei. Annan vuorenvarmasti saman salasanan jonka olen kirjoittanut muistiin, mutta ei. Totta kai sivusto myös "palauttaa" salasanan lähettämällä sen juuri luotuun sähköpostiin, jonne ei pääse.

Mikkisofta siis päihitti minut. Kuten monesti aiemminkin.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Geenit ovat puolellamme

Nyt kun oma lapsi on alkanut konttaamaan ja tutkimaan innokaasti ympäristöään, muistin sattumalta erään lastenvihaajan kommentin, joka meni suurin piirtein näin:
Satuin paikalle kun viisivuotias seisoi talomme ovella isänsä kanssa. Lapsi tutki talomme ovipuhelinta ja paineli nappuloita. Kun lapsen isä huomasi tämän ja kielsi räpeltämästä ovipuhelinta, lapsi alkoi itkeä ja sanoi haluavansa leikkiä sillä. Mietin miten lapsen käytös heijastelee hänen aikuisikänsä käytöstä jne.

Lapsenvihaaja on itse AINA täydellinen ihminen, eikä hänen lapsuutensa tee poikkeusta. Hän ei ole koskaan esimerkiksi rikkonut tavaroita (edes vahingossa) tai käyttäytynyt huonosti, vaan turhien hiekkalaatikkoleikkien sijasta opetteli lukemaan kolmivuotiaana ja puhui tämän ansiosta täydellistä kirjakieltä ennen neljättä ikävuottaan. Luonnollisesti hän orastavana tiedemiehen ituna hallitsi nobel-tasoisen väittelytaidon, eikä koskaan edes ajatellut asioita jotka eivät edistäneet tiedettä tai lisänneet hänen tietomääräänsä. (Keksimäni kuvaus muuten vastaa hyvin pitkälle erästä kyseenalaisen kuuluisuuden saavuttanutta matemaatikkoa.)

Onneksi lastenvihaaminen ei ole periytyvä ominaisuus.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

lauantai 20. helmikuuta 2010

KVG - Kato Vittu Googlesta

Internetin syövereissä törmäsin uutiseen suosituimmista google-hauista.
Sen sijaan, että ihmiset oppisivat kirjoittamaan URL-osoitteen selaimen osoitekenttään, he käyttävät Googlea osana selaimen käyttöliittymää.

Minä en koskaan kirjoita nettiosoitteita osoiteriville, vaan napsautan selaimen kotisivulinkkiä ja klikkaan hakukenttää, kirjoitan haluamani sivuston nimen ja painan hakua. Hommaan menee aikaa noin 2,5-3,5 sekuntia.

Jos sen sijaan noudattaisin vaahtosuisten kiimaisten nörttien kännipäissään luomaa Sivistynyttä Tapaa, siirtäisin ensin hiiren kursorin osoiteriville, jonka jälkeen joko klikkaisin osoiteriviä, pyyhkisin kotisivun osoitteen muotoon http://www jonka jälkeen kirjoittaisin sivun osoitteen. Jos kotisivuna on tyhjä sivu, pitäisi kirjoittaa myös tuo http://www, mikä ei tahmeasormisilta suju kovinkaan nopeasti. Tämä nörttien mainostama Ainoa Oikea Tapa kuluttaa aikaa pelkkään nopeaan google-hakuun verrattuna muutaman sekunnin enemmän, ja lisähaittana jos kirjoitan http://www.iltalehti.fi sijasta http://itlalehti.fi, saan ilmoituksen "hakemaasi sivua ei löydy", tai sitten ohjaudun jonnekin väärälle sivustolle.
Täysin käsittämätöntä on puolestaan se, että kahdeksanneksi googlatuin sana Suomessa on Google.
Tämän selitys on varmaankin se, että ihmiset etsivät google maps/translator/videos palveluja, mutta eivät vain jaksa kirjoittaa sanaa kokonaan, vaan kirjoittavat pelkän googlen ja klikkaavat haettua suoraa linkkiä.

perjantai 19. helmikuuta 2010

torstai 18. helmikuuta 2010

Hyvästä käytöksestä

Vaikka yleensä nakkaan paskat niin sanotuille ”hyville tavoille” ja ”etiketille”, on olemassa yksi (urpo)tyyppi, jolta pitäisi lyödä taju kankaalle heti heidän avatessaan suunsa.

Ei siksi, että heidän juttunsa olisivat typeriä tai pitkästyttäviä.

Ei siksi, että he puhuisivat liian pitkään.

Vaan siksi, että NÄMÄ SAATANAN URPOT ALOITTAVAT PUHUMISEN PIITTAAMATTA SIITÄ PUHUUKO JOKU TOINEN VAIKO EI.

Oikeasti. Mikään ei ole niin vitun ärsyttävää kuin aloittaa puhuminen ja ehtiä puhua kaksi tai kolme sekuntia vain tullakseen URPON KESKEYTTÄMÄKSI. Pahinta on, kun ihmiset (myös minä) suhtautuvat tähän keskeytykseen täysin luontevasti, ikään kuin näillä saatanan liirumlaarumisteilla olisi jokin erityinen oikeus keskeyttää kaikkien puheenvuoro niin halutessaan. Tiedän ettei näille urpoille saisi antaa suunvuoroa, mutta jokin ihmisen sisäänkoodattu laumakäytösmekanismi kai estää huomauttamasta tuollaisesta kaikkia hyviä tapoja rikkovasta käytöksestä.

Kuvaavaa on, etteivät nämä urpot koskaan ala puhumaan toisen päälle, jos kuulijoita on vain yksi tai kaksi, sillä se olisi varmaankin liian läpinäkyvää. Sen sijaan neljän tai isomman keskustelijan ryhmät oikein houkuttelevat näitä saatanan vinkuintiaaneja.

Ja ihmiset tunnetusti ovat sopeutuvaisia. Ellei tätä kusipäisyyden muotoa keskeytä alkuunsa, kaikki tottuvat siihen, eikä kukaan enään vähän ajan päästä edes halua reagoida asiaan, vaikka pohjimmiltaan pitäisivät päällemölisemistä vastenmielisenä.

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Viholliseni vihollinen on minunkin viholliseni

Libertaristit (tai liberaalit, whatever) eivät koskaan tuota pettymystä. Pelkästään kuuklaamalla sanat ”olen libertaristi” saa nähtäväkseen tuotoksia, jotka saavat Freudin hykertelemään haudassaan.

Libertaristien päävihollinen on ”kollektivisteiksi” nimitetty ihmisryhmä jota kukaan ei ole nähnyt tai tavannut, mutta silti tämä ihmisryhmä on vastuussa kaikesta maailmassa esiintyvästä pahasta. Kollektivistit luovat kaltaisilleen tarkoitettuja tyhmiä lakeja, joita myös ”valistuneet yksilöt” pakotetaan noudattamaan. Peruslibertaristit uskovat että jokaisella pitää olla oikeus tehdä omalla maallaan/omaisuudellaan/terveydellään/whatever mitä haluaa. Tosi libertaristit pistävät vielä paremmaksi sanomalla että jokaisen kansalaisen pitäisi saada itse säätää omat lakinsa.

Tähän saatetaan nyt sanoa ettei libertaristeja ole vain yhtä sorttia, ja lisätä kuvaamieni libertaristien edustavan aatteen ääripäätä. Vastavetona voi sanoa kommunistejakin olleen useita sortteja (leninistit, marxilaiset, stalinistit, trotskilaiset, whatever), mutta paska on silti samaa, vaikka lahjapaperi ympärillä vaihtuukin.

Vaalitkin ovat mielenkiintoinen tapahtuma, nimittäin libertaristisesta vinkkelistä katsottuna. Normaali käsitys vaaleista kuuluu: Ihmiset asettuvat ehdolle vaaleissa ja esittävät mielipiteitä, joiden he toivovat houkuttavan äänestäjiä. Jos ehdokas kiinnostaa ihmisiä tarpeeksi ja hän saa tarpeeksi ääniä, hänet valitaan. Libertaristit sen sijaan ajattelevat näin: Yksittäisen ihmisen (siis valistuneen yksilön) mielipiteellä tai äänellä ei ole mitään vaikutusta mihinkään, joten on samantekevää asettuuko hän ehdolle tai äänestääkö hän vai ei.

Vaikuttaa siltä, että libertaristien vaaleissa äänestäjät eivät ole mitään ”valistuneita yksilöitä”, vaan laumasieluisia kollektivisteja. Tästä voidaan ilmeisesti päätellä etteivät kollektivistien ehdokkaatkaan ole mitään valistuneita yksilöitä, vaan tyyppejä jotka toiset kollektivistit asettivat ehdokkaiksi ja jotka sitten tulivat sattumalta valituiksi.

Minulle tuleekin aina lievästi surrealistinen olo, kun kuuntelen libertaristien valittamista heidän ”valistuneiden yksilöidensä” vähäisestä kannatuspohjasta ja olemattomasta vaalimenestyksestä.

lauantai 13. helmikuuta 2010

Järki hoi, äly älä jätä

Tukholma-syndrooma sai nimensä 1970-luvulla tapahtuneesta pankkiryöstöstä. Pankkiin hyökänneet roistot ottivat panttivankeja ja eräs panttivankina olleista naisista rakastui yhteen ryöstäjistä.

Naisen reaktiota voisi kutsua äärimmäiseksi.

Sanotaan, että valta kiihottaa naisia ja missä tahansa panttivankitilanteessa vangitsijalla on ehdoton ja absoluuttinen valta naisen yli. Sitten kun tilanne on ohi, vangittu saattaa selittää: "Hän oli todella ihana ihminen. Hän päästi meidät jopa vessaan."

"Järjetön" on tismalleen oikea sana kuvaamaan Tukholma-syndrooman uhrin käytöstä ja hänen jälkikäteen esittämiä näkökantojaan.

Outoa kyllä, mutta blogeissa ilmenee samankaltainen juttu. Blogisti A (nainen) joka arvostaa suuresti blogistia B (mies), joutuu tämän hyljeksimäksi. Blogisti A kuitenkin jatkaa B:n ylistämistä niin kuin B ei olisi koskaan sanonut mitään negatiivista A:lle.

Jos blogisti B olisi tervejärkinen ja A olisi täysin päästään vialla oleva tapaus, tilanne olisi pelkästään huvittava. Mutta kun asetelma on tismalleen päinvastainen; minä pidin blogistia A tervejärkisenä vielä tähän päivään asti, mutten taida pitää enään.