Tuotteliaisuus, tuo väsytystaistelun kätilö

Jokainen joka yhdistää mielessään tuotteliaisuuden mielipiteiden paremmuuteen, sietäisi pohtia seuraavaa:

Adam Smith oli länsimaisen taloustieteen isä. Smith oli myös tuottelias kirjoittaja aikansa (1700-luvun) mittapuulla: hänen pääteoksensa kansojen varallisuus on reilun 900-sivun kokoinen järkäle. Tästä huolimatta teoksen keskeisimmät pointit voidaan tiivistää seitsemään ja puoleen sivuun, lopun ollessa lähinnä pitkäveteistä aihetta enemmän tai vähemmän sivuavaa horinaa.

Smithin tekstien hyötysuhde oli huono: 120 sivua roskaa yhtä asiasivua kohden (eli hyödyllisen tekstin määrä oli 8,3promillea kokonaisuudesta). Kansojen varallisuus on silti oikea tiedon aitta verrattuna esimerkiksi Karl Marxin pääomaan, jonka teoreettisen asiasisällön ovat jo historialliset kokemuset osoittaneet olemattomaksi.

Kyllähän suurenkin määrän roskaa sietää, sillä ne kullanarvoiset tiedonmuruset korvaavat muun horinan.

Ehkä, mutta niiden muutamien kultahippusten etsiminen muistuttaa neulan etsimistä heinäsuovasta ja on näin ollen pelkkää lukijan kiusaamista.

Tuotteliaisuus kertoo lukeneisuudesta ja kirjoittajan korkeasta sivistyksestä/älykkyydestä.

Tuotteliaisuus ei kerro muuta kuin tuotteliaan kirjoittajan kirjoittavan paljon. Tämä on puhdas kehäpäätelmä, joten ajatellaan asiaa näin: joku tuottelias kirjoittaja nostetaan silloin tällöin jalustalle, mutta häntä kohden on vähintään tuhat muuta yhtä tuotteliasta, jotka eivät hyödy tuotteliaisuudestaan mitään. Tuotteliaisuus ei siis ole synonyymi kirjoitusten paremmuudelle.

Et voi arvostella kirjoittajaa mitenkään, ellet ensin tutustu hänen teksteihinsä.

Mikä on se tekstimäärä, jonka lukemisen jälkeen voi sanoa ettei kirjoittajan tuotanto ole kiinnostavaa tai merkityksellistä? Riittääkö kymmenen tai sadan tekstin lukeminen kirjoittajan täydelliseen ignoreamiseen, vai pitääkö joka ikinen tekstinpätkä arvioida erikseen? Minä en ainakaan jaksa lukea selkeistä mielenterveysongelmista kärsivien yhteiskuntateoreetikkojen tai vastaavien tuotantoa kahta sivua kauempaa, kuvailtiinpa niiden kirjoittajia miten herkiksi ja kaunosieluisiksi persooniksi hyvänsä.

Tietoturvaaaaaaaaaaaaaaaarg!

Esimiesten koulutuspäivät pitäisi järjestää näiden lomapäivinä.
Nimittäin aamupäivällä esimieheni Kikka Nurmio (nimi keksitty) messusi minulle työpaikan taukotilan tietokoneen käytöstä. Koneen liika käyttö ei kuulemma anna minusta hyvää kuvaa ja riski koneen sekoamisesta kasvaa surffailun myötä.

Anteeksi vain herra esimies, mutta haistakaa pitkä vittu.

Kun kone sekoaa, niin uusin/suurin käyttäjä (allekirjoittanut) on luonnollisesti ensimmäinen epäilyksenalainen, vaikka konetta käyttäisi 10 ihmistä + satunnaiset muut käyttäjät.

Kun koneen ainoa nettiselain on mikki$oftan explörer (huokaus), koneen sekoaminen on lähes väistämätöntä.

Kun kone sekoaa normaali surffauksesta (uutissivustot, sähköpostin luku ja valtion virastot), kone sekoaa mistä tahansa.

Olisin voinut esittää nuo perustelut ja todeta ettei kone yksinkertaisesti vain OLE VOINUT seota juuri minun käyttöni takia, mutta pidin turpani kiinni. Kokemus on osoittanut ettei esimiehen kanssa väittelemisestä ole mitään hyötyä, vaikka tämä olisi kuinka väärässä tahansa.

Tilannehan on identtinen sen kanssa, että osuuskunnalla/kolhoosilla/whatever olisi yhteisessä käytössään auto. Kun auto alkaisi nikotella (söisi 5 litraa enemmän sataselle, alkaisi vuotaa öljyä), uusinta kuskia syytettäisiin auton rikkomisesta, vaikka tämä olisi autokouluopettaja ja ajaisi varovaisemmin kuin sokea Mika Häkkinen.

Tapauksessani oli kysymys ainoastaan siitä, että pomo oli osallistunut työnsä puolesta johonkin saatanan tietoturvaseminaariin. Jos olisin sattunut olemaan sairaana vaikkapa viikon ajan pomon seminaaripäivän jälkeen, hän olisi tuskin tuon viikon jälkeen enään muistanut/viitsinyt valittaa netinkäytöstäni. Joten johtopäätös on selvä: pomojen tulisi osallistua kaikkiin vainoharhoja lietsoviin seminaareihin omalla loma-ajallaan, jotta he unohtaisivat niissä maalaillut kauhukuvat, eivätkä kiusaisi työntekijöitä perusteettomilla syytöksillään.

Kurjat

Luin taas kerran mielipidekirjoituksen, jossa käsiteltiin miesten kurjuutta parisuhdemarkkinoilla. Taas kerran annettiin ymmärtää miesten joko luovuttavan tai heittäytyvän rikollisiksi, elleivät he saa puolisoa. Kirjoittaja myös väittää erityisesti amöriikan mustien olevan oppikirjaesimerkki tästä kehityskulusta, koska mustia istuu paljon vankilassa. Lisäksi puoli vuosisataa sitten mustat perheet olivat paljon nykyistä ehyempiä, kuin nykyisen ”rappion” aikana.

Jos amerikan mustat otetaan esimerkiksi miesten kurjuudesta parisuhdemarkkinoilla, valinta ei voisi mennä enään pahemmin päin vittua. Siis aivan kirjaimellisesti. Koko valtakunnassa keskimäärin joka kymmenes ja joissakin osavaltioissa jopa joka kolmas musta mies on vankilassa. Näin suuri miesten vajaus näkyy siten, että mustat naiset joutuvat kilpailemaan ankarasti tarjolla olevista suhteellisen vähistä miehistä. Joten miksi mustat miehet haluaisivat naimisiin, kun puolison voi dumpata ja ottaa tilalle uuden lukuisista vapaista tarjolla olevista naisista?

Toki rikollisuus on yleisempää mustien keskuudessa, mutta tämä selittyy keskimääräistä heikommalla koulutus ja rahatilanteella, eikä millään pillukateudella.

MacGyver, tuo aseidenvastustajien esikuva

Mäggaivöri nyt kuitenkin oli silloin ja on vielä enemmän nykyään harvinainen siinä mielessä, että toimintasarjan päähahmo on pasifististreittari, joka ei tee pahaa ihmisille eikä eläimillä. (Tietysti onhan se aika pervoa, ettei suostu edes uhkailumielessä aseeseen koskemaan, mutta kaiken maailman sadomasokistisia ansaviritelmiä kyhätään koko ajan, purkasta askarteltuja pommejakin nakellaan surutta sinne tänne ja pahiksilta voi tajun ottaa huoletta pois lyömällä rautakangella takaraivoon.

Ihanaa insinöörit, ihanaa

Kukahan on se vitun vesipää joka on keksinyt ettei Windows7 jätä selaimesta kopioitua tekstiä muistiin, kun selain suljetaan? Edellinen käyttis oli WinXP ja siinä mikä tahansa kopioitu materiaali pysyi muistissa niin kauan kun kone oli päällä, tai käyttäjä kopioi jotain muuta tilalle. Win7 kuitenkin hävittää kaiken kopioidun materiaalin sen siliän tien, kun selain suljetaan.

Nyt joku urpo tulee tietysti mussuttamaan jotain "ei tietokone tee virheitä, vaan käyttäjän pitää sopeutua tietokoneeseen" tyylistä paskaa. Nämä ihmiset pitäisi pakottaa ajamaan autolla, jossa jarru ja kaasu on vaihdettu keskenään. Sitten kun he olisivat ajaneet ulos tieltä tai jonkun perään, näsäviisaat korjaamomiehet sanoisivat ettei autossa ollut mitään vikaa, vaan kuljettajan olisi pitänyt osata muokata käytöksensä auton mukaiseksi.

Saatana.

Tuttavista ja "tuttavista"

Tunti sitten huomasin messengerin ikkunassa puolituttuni viestin, joka kuului: "Olisiko kenelläkään myytävänä telkkaria"? Muistin että tutullani on joutilas televisio myytävänä, joten hyvää hyvyyttäni aloin puuhaamaan tätä joutilasta telkkaria uuteen kotiin. Soittelin telkkarin omistavalle kaverilleni ja hän ilmoitti hinnan - jopa tuontikin olisi järjestynyt. Ilmoitin hyvät uutiset ostajalle, lähettäen samalla tuttavani puhelinnumeron. Tämä keskustelu käytiin siis messengerissä.

Puoli tuntia kuluu ja kaverini laittaa viestin, jossa kysyy onko se tyyppi ostamassa telkkaria, kun soittoa ei kuulu. Kysyin asiaa ostajalta messengerissä ja nyt tämä mulkku sanoo: "Kyllä minä sain jo ilmaisen telkkarin tuossa iltapäivällä. Unohdin vain ottaa tekstin pois, enkä viitsinyt sanoa sitä sinulle". Mykkänä hämmästyksestä laitoin viestin kaverilleni, jossa ilmoitin ettei televisiokaupoista tulekaan mitään.

Oli muuten laitimmainen kerta, kun ryhdyin järjestelemään mitään asioita puolituttaville.