torstai 12. elokuuta 2010

Se ei ollut minun syytäni

Osa ihmisistä jättää äänestämättä ja väittää tätä protestiksi nykymenoa vastaan. Lompakollaan tai jaloillaan äänestäminen on kieltämättä tehokas protesti melkeinpä missä tahansa muussa, mutta ei yhteiskunnalisissa asioissa. Äänestämättä jättäminen nimittäin toimisi protestina vain, jos joka ikinen äänioikeutettu jättäisi äänestämättä, mikä ei ikinä tule toteutumaan. Äänestämättä jättämistä perustellaan myös sillä, ettei muka voi olla vastuussa jos ja kun asiat menevät päin vittua.

Asiahan on tismalleen päinvastoin. Äänestämättä jättämisellä yksilö siirtää päätösvaltansa vain muille, eli jos ja kun asiat menevät päin vittua, äänestämättä jättämisen pitäisi olla raskauttava eikä vapauttava asianhaara. Äänestämisen tulisi siis olla pakollista.

Ehkä pakollisella äänestyksellä ei voitettaisi mitään, mutta ei hävittäisikään. Ennen kuin joku urpo tulee selittämään, että pakotettu äänestäminen on jo ehdtuksena pelkkää kommunismia, vastaan että aina on ja on ollut olemassa asioita jotka ovat kaikille pakollisia. Ensimmäisenä tulee mieleen verotus, josta ei taatusti saa vapautusta missään maailman kolkassa sillä perusteella "ettei yhden ihmisen maksamilla veroilla ole mitään merkitystä".

Ei kommentteja: