Valistus joka meni perseelleen

Muistatko vielä ajan, kun HIV-virus alkoi levitä ja sinua peloteltiin mahdollisuudesta saada tartunta? Varjostiko tuon kauhistuttavan taudin mahdollisuus sinua niin, ettet voinut nauttia seksielämästäsi? Vai pelkäätkö tautia edelleen? Jos vastasit kysymysiin kyllä, niin tuurijuopolla on sinulle uutinen; olet pelännyt täysin turhaan.

Miten HIV tarttuu? Miksi HIV levisi alkuun hyvin nopeasti, mutta tautitapausten kasvu pysähtyi kuin seinään?

HIV tarttuu pääasiassa seksin ja käytettyjen huumeneulojen välityksellä. Myös verensiirto on yksi mahdollinen tartunnan mekanismi, mutta harvinaisuutensa vuoksi sen voi unohtaa. Yllättävää kyllä, HIV tarttuu hyvin heikosti. Jos harrastat suojaamatonta seksiä virusta kantavan ihmisen kanssa, mahdollisuus saada tartunta on noin yksi sadasta. Ellet käytä huumeita tai harrasta säännöllisesti suojaamatonta seksiä prostituoitujen kanssa, todennäköisyys tartunnalle on pienempi kuin miehen mahdollisuus sairastua rintasyöpään. Kuka tautia sitten levittää?

Homomiehet.

Keskivertohomomiehellä on kymmeniä kumppaneita vuodessa, ja kymmenien vuosien aikana kumppaneiden määrä voi nousta tuhansiin. Tämä selittää miksi HIV levisi alkuaikoina juuri homojen keskuudessa ja miksi leviämisnopeus oli aluksi valtavan suuri: tartuntamahdollisuuksia on yksinkertaisesti niin paljon, ettei viruksen huono siirtyvyys immuunijärjestelmästä toiseen juurikaan hidastanut leviämistä. (Kondomit olisivat kyllä auttaneet viruksen vastaisessa taistelussa, mutta miksi ehkäistä kun raskauden vaaraa ei ole.) Koska homoja on noin 2% väestöstä, todennäköisten taudinkantajien osuus oli ja on loppujen lopuksi aika pieni, joten alun nopean leviämisen jälkeen ja tiedon lisääntyessä tautitapausten määrän kasvun oli pakostakin pysähdyttävä.

HIV-valistus sen sijaan kohdistettiin tasapuolisesti kaikkiin, vaikka varsinaisia taudinlevittäjiä oli vain hyvin pieni osa väestöstä. Jos rintasyöpävalistus olisi ollut samanlaista kuin HIV-valistus, yhdeksän kymmenestä rintasyöpää käsittelevästä tietoiskusta olisi käsitellyt miesten rintasyöpää, mutta aina välillä olisi muistutettu että naisetkin voivat saada rintasyövän.