Kieltämättä tuossa kissimirrissä on huomattavaa yhdennäköisyyttä Jamie Hynemanin kanssa.Jo yksin sarjan päähenkilöistä voisi kirjoittaa kokonaisen tutkielman; Adam on kuin innokas pikkupoika uusien lelujensa kanssa, kun Jamie on puolestaan pidättyväisempi ja enemmän tiedemiesmäisempi.
Aputiimiläisistä Tory Belleci on eräänlainen keskivertojantteri. Hänessä ei ole kerrassaan mitään insinöörimäistä, joten tavallisen duunarikatsojan on äärimmäisen helppoa samaistua häneen. Kari Byronia voisi helposti pitää pelkkänä sarjan silmänruokana, mutta on hänellä vahvuutensakin; ellei muissa, niin ainakin kaikkiin naissukupuoleen liittyvissä myyteissä. Grant Imahara on sarjan nörtti, joka nysvää lähinnä mekaanisten robottien ja kaikenlaisten sähköön liittyvien vempeleiden parissa.
Ohjelman suola, eli testattavat myytit, ovat enimmäkseen järkeviä, mutta mukaan mahtuu kyllä täysin älyttömiäkin virityksiä. Jälkimmäisessä kategoriassa ensiksi tulevat mieleen ”jääluoti” ja ”pyramidienergia.” Siihen fiksumpaan puoleen kuuluvat myytit ”voiko kännykkä räjäyttää huoltoaseman” sekä ”oppiiko vanha koira uusia temppuja.”
Aivan kaikkea myytinmurtajatkaan eivät kerro. Koirajaksossa testattiin voiko vihikoiraa huijata, tulosten kertoessa ettei voi, paitsi kaupunkiympäristössä. Maaseudulla koiraa ei muka voi harhauttaa, mutta kylläpä vain voi. Koiran hajuaisti pitää saada tukittua, mihin ei pelkkä ohjelmassa käytetty pippuri riitä; tarvitaan ammoniakkia. Vaikka koira olisi maailman paras jäljittäjä, yksi henkäisy ammoniakkia sieraimiin tuhoaa koiran hajuaistin tunneiksi.
Muitakin kyseenalaisia tuloksia on ollut, kuten uppoavan laivan imuun hukkuminen. Ohjelmassa väitettiin ettei imuun uppoa, mutta vastaus on puolinainen. Imu ei sinänsä hukuta ihmistä, vaan uppoavasta laivasta purkautuvat ilmakuplat, jotka laskevat veden tiheyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti