Baarikärpäsen dilemma

Luultavasti jokainen mies joka on kuluttanut aikaansa baarissa, on pohtinut onko ilmaisen juoman tarjoaminen naiselle hyödyksi vaiko haitaksi. Vastaus on simppeli; juoman ostaminen ei kannata.

Juoman ostaminen tuntemattomalle naiselle on miehen näkökulmasta yhtä hyödyllistä kuin tarjoutua tankkaamaan tuntemattoman naisen autoa. Rahat menee, eikä mitään osoitettavaa hyötyä näy.

Ensimmäinen tyttöystäväni muuten kertoi ettei hänen tarvinnut koskaan ostaa baarissa mitään juotavaa, riitti kun meni pöytään istumaan ja odotti että miehet alkoivat kantaa juomaa eteen. Eipä häntä (tai ylipäätään ketään naista) voi tuollaisesta oikein moittiakaan, sillä jos miehet haluavat juottaa naiset vararikkoon, niin se on heidän ongelmansa.

Asia erikseen ovat ne naispuoliset pummit, jotka tulevat erikseen pyytelemään ilmaista juotavaa. Jos sitä erehdyt heille tarjoamaan, saatat saada heistä juttukaverin minuutiksi tai pariksi, mutta siihenpä se 99.9% varmuudella jääkin.

Tuosta tulikin mieleeni omalle kohdalle osunut tapaus, joka jaksaa vielä nykyäänkin naurattaa. Parikymppinen vetävän näköinen nainen tuli pöytääni ja käski (kyllä, ihan totta) minua hakemaan "jotain juotavaa." Koska en omaa tällaisissa tapauksissa tippaakaan huumorintajua, aioin ensin komentaa hänet häipymään helvettiin pöydästäni, mutta sitten sain kaikkien aikojen idean. "Joo, minäpä haen." sanoin ja kipaisin baaritiskille ja tilasin lasin vettä (joka tietysti oli ilmaista.) Kipitin takaisin pöytääni, jossa nainen katseli ikkunasta ulos. Iskin lasin hänen eteensä ja hän katsoi sitä epäuskoisena. "Mitä tämä on, vodkaako?" hän kysyi ja tuijotti lasia epäuskoisena. "Maista." kehoitin ja katselin kun hän otti varovasti tilkkasen lasista. Heti kun nainen tajusi lasissa olevan pelkkää vesijohtovettä, hän alkoi huutamaan. Siis huutamaan, eikä huuto tullut millään tunnistettavalla kielellä. Kaipa hänen ylpeyttään tuli pahemman kerran loukattua, kun vaadittu ilmainen juoma osoittautuikin nimensä veroiseksi.

Huutoa seuraavana hetkenä olin jo tietenkin vetäytynyt syrjemmälle nauramaan. Hetken päästä päätin kuitenkin vaihtaa baaria, sillä mistäpä olisin tiennyt onko tällä latvakakkosella joku jääkaapinkokoinen poikaystävä lähistöllä, joka olisi tullut vetämään minua nekkuun.

Yhtä kaikki, loppuilta sujuikin huomattavasti pirteämmissä merkeissä.