Edellisestä kirjoituksesta unohtui eräs tärkeä scifipätkä, nimittäin Matrix. Siis trilogian ensimmäinen osa, joka yhdisteli eri teemoja ja filosofiaa scifistelyyn erittäin onnistuneesti. Olen katsonut ensimmäisen osan varmaan 5 kertaa, mutta jatko-osissa riitti kerta per elokuva.
Miksi? Riittäköön, jos sanon syynä olevan jälkimmäisten osien täysin yliammutut toimintakohtaukset ja pitkät jaarittelevat mukafilosofiset juttutuokiot, joista tällainen nojatuolifilosofi ei jaksa paljon kiinnostua. Lisämiinuksia tuli myös Morpheuksesta, joka oli turvonnut jatko-osissa pullataikinan tavoin.
Vuoden 2003 Movie awards-gaalassa Matrixista esitettiin aivan loistava parodia, joka löytyy täältä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Ekaks, se movie awardsin parodia oli loistava!!!!!!!!! Ja toiseksi, viimeinen matrix oli sellanen jota ITSE henk.koht. katon mielummin ku sitä ensimmäistä versiota. Mut maku kysymyshän se vaan on. :)
Itse näin tuon parodian aika pian sen jälkeen, kun reloaded ilmestyi DVD:lle (ex sen osti, en minä) ja se oli siinä oheismateriaalina. Kyllä sille tuli repeiltyä ihan kunnolla, etenkin se lopun arkkitehti oli aivan mahtava (Why you said that, I told you to shut up. I TOLD YOU TO SHUT UP!!)
Minä en muista viimeisestä muuta kuin niiden ötököiden hyökkäyksen siioniin ja sen, että alkuperäinen matrix oli kusessa sen Smithin kloonien kanssa.
Pitäisiköhän kiduttaa itseään vielä yhden uudelleenkatselun verran per elokuva?
Jos vaan piskuisen löytyy voimia nii ei uusinta kattominen pahasta voi olla... eiköhän sulla vielä taivas paikka säily. ;)
Lähetä kommentti