Tuotteliaisuus, tuo väsytystaistelun kätilö

Jokainen joka yhdistää mielessään tuotteliaisuuden mielipiteiden paremmuuteen, sietäisi pohtia seuraavaa:

Adam Smith oli länsimaisen taloustieteen isä. Smith oli myös tuottelias kirjoittaja aikansa (1700-luvun) mittapuulla: hänen pääteoksensa kansojen varallisuus on reilun 900-sivun kokoinen järkäle. Tästä huolimatta teoksen keskeisimmät pointit voidaan tiivistää seitsemään ja puoleen sivuun, lopun ollessa lähinnä pitkäveteistä aihetta enemmän tai vähemmän sivuavaa horinaa.

Smithin tekstien hyötysuhde oli huono: 120 sivua roskaa yhtä asiasivua kohden (eli hyödyllisen tekstin määrä oli 8,3promillea kokonaisuudesta). Kansojen varallisuus on silti oikea tiedon aitta verrattuna esimerkiksi Karl Marxin pääomaan, jonka teoreettisen asiasisällön ovat jo historialliset kokemuset osoittaneet olemattomaksi.

Kyllähän suurenkin määrän roskaa sietää, sillä ne kullanarvoiset tiedonmuruset korvaavat muun horinan.

Ehkä, mutta niiden muutamien kultahippusten etsiminen muistuttaa neulan etsimistä heinäsuovasta ja on näin ollen pelkkää lukijan kiusaamista.

Tuotteliaisuus kertoo lukeneisuudesta ja kirjoittajan korkeasta sivistyksestä/älykkyydestä.

Tuotteliaisuus ei kerro muuta kuin tuotteliaan kirjoittajan kirjoittavan paljon. Tämä on puhdas kehäpäätelmä, joten ajatellaan asiaa näin: joku tuottelias kirjoittaja nostetaan silloin tällöin jalustalle, mutta häntä kohden on vähintään tuhat muuta yhtä tuotteliasta, jotka eivät hyödy tuotteliaisuudestaan mitään. Tuotteliaisuus ei siis ole synonyymi kirjoitusten paremmuudelle.

Et voi arvostella kirjoittajaa mitenkään, ellet ensin tutustu hänen teksteihinsä.

Mikä on se tekstimäärä, jonka lukemisen jälkeen voi sanoa ettei kirjoittajan tuotanto ole kiinnostavaa tai merkityksellistä? Riittääkö kymmenen tai sadan tekstin lukeminen kirjoittajan täydelliseen ignoreamiseen, vai pitääkö joka ikinen tekstinpätkä arvioida erikseen? Minä en ainakaan jaksa lukea selkeistä mielenterveysongelmista kärsivien yhteiskuntateoreetikkojen tai vastaavien tuotantoa kahta sivua kauempaa, kuvailtiinpa niiden kirjoittajia miten herkiksi ja kaunosieluisiksi persooniksi hyvänsä.

Tietoturvaaaaaaaaaaaaaaaarg!

Esimiesten koulutuspäivät pitäisi järjestää näiden lomapäivinä.
Nimittäin aamupäivällä esimieheni Kikka Nurmio (nimi keksitty) messusi minulle työpaikan taukotilan tietokoneen käytöstä. Koneen liika käyttö ei kuulemma anna minusta hyvää kuvaa ja riski koneen sekoamisesta kasvaa surffailun myötä.

Anteeksi vain herra esimies, mutta haistakaa pitkä vittu.

Kun kone sekoaa, niin uusin/suurin käyttäjä (allekirjoittanut) on luonnollisesti ensimmäinen epäilyksenalainen, vaikka konetta käyttäisi 10 ihmistä + satunnaiset muut käyttäjät.

Kun koneen ainoa nettiselain on mikki$oftan explörer (huokaus), koneen sekoaminen on lähes väistämätöntä.

Kun kone sekoaa normaali surffauksesta (uutissivustot, sähköpostin luku ja valtion virastot), kone sekoaa mistä tahansa.

Olisin voinut esittää nuo perustelut ja todeta ettei kone yksinkertaisesti vain OLE VOINUT seota juuri minun käyttöni takia, mutta pidin turpani kiinni. Kokemus on osoittanut ettei esimiehen kanssa väittelemisestä ole mitään hyötyä, vaikka tämä olisi kuinka väärässä tahansa.

Tilannehan on identtinen sen kanssa, että osuuskunnalla/kolhoosilla/whatever olisi yhteisessä käytössään auto. Kun auto alkaisi nikotella (söisi 5 litraa enemmän sataselle, alkaisi vuotaa öljyä), uusinta kuskia syytettäisiin auton rikkomisesta, vaikka tämä olisi autokouluopettaja ja ajaisi varovaisemmin kuin sokea Mika Häkkinen.

Tapauksessani oli kysymys ainoastaan siitä, että pomo oli osallistunut työnsä puolesta johonkin saatanan tietoturvaseminaariin. Jos olisin sattunut olemaan sairaana vaikkapa viikon ajan pomon seminaaripäivän jälkeen, hän olisi tuskin tuon viikon jälkeen enään muistanut/viitsinyt valittaa netinkäytöstäni. Joten johtopäätös on selvä: pomojen tulisi osallistua kaikkiin vainoharhoja lietsoviin seminaareihin omalla loma-ajallaan, jotta he unohtaisivat niissä maalaillut kauhukuvat, eivätkä kiusaisi työntekijöitä perusteettomilla syytöksillään.

Kurjat

Luin taas kerran mielipidekirjoituksen, jossa käsiteltiin miesten kurjuutta parisuhdemarkkinoilla. Taas kerran annettiin ymmärtää miesten joko luovuttavan tai heittäytyvän rikollisiksi, elleivät he saa puolisoa. Kirjoittaja myös väittää erityisesti amöriikan mustien olevan oppikirjaesimerkki tästä kehityskulusta, koska mustia istuu paljon vankilassa. Lisäksi puoli vuosisataa sitten mustat perheet olivat paljon nykyistä ehyempiä, kuin nykyisen ”rappion” aikana.

Jos amerikan mustat otetaan esimerkiksi miesten kurjuudesta parisuhdemarkkinoilla, valinta ei voisi mennä enään pahemmin päin vittua. Siis aivan kirjaimellisesti. Koko valtakunnassa keskimäärin joka kymmenes ja joissakin osavaltioissa jopa joka kolmas musta mies on vankilassa. Näin suuri miesten vajaus näkyy siten, että mustat naiset joutuvat kilpailemaan ankarasti tarjolla olevista suhteellisen vähistä miehistä. Joten miksi mustat miehet haluaisivat naimisiin, kun puolison voi dumpata ja ottaa tilalle uuden lukuisista vapaista tarjolla olevista naisista?

Toki rikollisuus on yleisempää mustien keskuudessa, mutta tämä selittyy keskimääräistä heikommalla koulutus ja rahatilanteella, eikä millään pillukateudella.

MacGyver, tuo aseidenvastustajien esikuva

Mäggaivöri nyt kuitenkin oli silloin ja on vielä enemmän nykyään harvinainen siinä mielessä, että toimintasarjan päähahmo on pasifististreittari, joka ei tee pahaa ihmisille eikä eläimillä. (Tietysti onhan se aika pervoa, ettei suostu edes uhkailumielessä aseeseen koskemaan, mutta kaiken maailman sadomasokistisia ansaviritelmiä kyhätään koko ajan, purkasta askarteltuja pommejakin nakellaan surutta sinne tänne ja pahiksilta voi tajun ottaa huoletta pois lyömällä rautakangella takaraivoon.

Ihanaa insinöörit, ihanaa

Kukahan on se vitun vesipää joka on keksinyt ettei Windows7 jätä selaimesta kopioitua tekstiä muistiin, kun selain suljetaan? Edellinen käyttis oli WinXP ja siinä mikä tahansa kopioitu materiaali pysyi muistissa niin kauan kun kone oli päällä, tai käyttäjä kopioi jotain muuta tilalle. Win7 kuitenkin hävittää kaiken kopioidun materiaalin sen siliän tien, kun selain suljetaan.

Nyt joku urpo tulee tietysti mussuttamaan jotain "ei tietokone tee virheitä, vaan käyttäjän pitää sopeutua tietokoneeseen" tyylistä paskaa. Nämä ihmiset pitäisi pakottaa ajamaan autolla, jossa jarru ja kaasu on vaihdettu keskenään. Sitten kun he olisivat ajaneet ulos tieltä tai jonkun perään, näsäviisaat korjaamomiehet sanoisivat ettei autossa ollut mitään vikaa, vaan kuljettajan olisi pitänyt osata muokata käytöksensä auton mukaiseksi.

Saatana.

Tuttavista ja "tuttavista"

Tunti sitten huomasin messengerin ikkunassa puolituttuni viestin, joka kuului: "Olisiko kenelläkään myytävänä telkkaria"? Muistin että tutullani on joutilas televisio myytävänä, joten hyvää hyvyyttäni aloin puuhaamaan tätä joutilasta telkkaria uuteen kotiin. Soittelin telkkarin omistavalle kaverilleni ja hän ilmoitti hinnan - jopa tuontikin olisi järjestynyt. Ilmoitin hyvät uutiset ostajalle, lähettäen samalla tuttavani puhelinnumeron. Tämä keskustelu käytiin siis messengerissä.

Puoli tuntia kuluu ja kaverini laittaa viestin, jossa kysyy onko se tyyppi ostamassa telkkaria, kun soittoa ei kuulu. Kysyin asiaa ostajalta messengerissä ja nyt tämä mulkku sanoo: "Kyllä minä sain jo ilmaisen telkkarin tuossa iltapäivällä. Unohdin vain ottaa tekstin pois, enkä viitsinyt sanoa sitä sinulle". Mykkänä hämmästyksestä laitoin viestin kaverilleni, jossa ilmoitin ettei televisiokaupoista tulekaan mitään.

Oli muuten laitimmainen kerta, kun ryhdyin järjestelemään mitään asioita puolituttaville.

Arkijärjestä ja hahmottamisen vaikeudesta

Edellisessä kirjoituksessa käsittelin uskomusta, joka oletti avioeron vaikeuden jotenkin parantavan naimisiin menevien parien elämää. Oletus oli täyttä paskaa, mutta vastaavia harhoja on ollut muitakin.

Yksi niistä oli 30-luvulla amerikoissa, jolloin pankkijärjestelmä natisi liitoksissaan pankkien mennessä satamäärin konkurssiin. Seuraavalla vuosikymmenellä kehitettiin järjestelmä jossa pankkien yläpuolella oli erityinen takausjärjestelmä. Aikaisemmassa järjestelmässä pankkin asiakkaat menettivät säästönsä mahdollisen pankin konkurssin myötä. Uusi takausjärjestelmä sen sijaan korvasi asiakkaiden säästöt mahdollisessa konkurssitilanteessa.

Takausjärjestelmää vastustettiin raivokkaasti. Lukuisat talousasiantuntijat sanoivat järjestelmän aiheuttavan kavallusten ja konkurssien aallon, koska toisten maksaessa laskun pankeilta katoavat intressit vastuulliseen sijoitustoimintaan.

Kävi tismalleen päinvastoin. Koska uusi takauselin joutui korvausvelvolliseksi mahdollisen konkurssin myötä, sillä oli hyvin voimakas tarve valvoa pankkeja ja sitä kuinka ne käsittelevät ihmisten varoja. Konkurssiin menikin 40-luvulla vain yksi ainoa pankki, eli tulos oli tismalleen päinvastainen mitä ennakko-oletus väitti tapahtuvaksi.

Kotimaasta löytyy ainakin yksi kauppaketju, jonka kodinkonepuolella oli töissä pääasiassa yli viisikymppisiä myyjiä. Koska heille piti maksaa paljon ikälisiä ja vastaavia korvauksia, budjetista vastaavat talousihmiset suosittelivat kulujen säästämiseksi vanhojen myyjien irtisanomista ja nuorempien palkkaamista tilalle.

Palkkakuluissa kyllä säästettiin, mutta ikävänä sivuvaikutuksena myynti romahti, kun kokeneet myyntiammattilaiset korvattiin juuri koulusta valmistuneilla märkäkorvamyyjillä.

Teoriassa itsestään selvät uskomukset voivat osoittautua pahasti vääräksi. Niin hyvässä kuin pahassa.

Täysillä päin jäävuorta

Sikanautablogi on taas vauhdissa.

Väitteen oikeellisuus ei riipu sen esittäjästä.

Menee aika vaikeaksi, jos ohjetta aikoo noudattaa käytännössä. Internet on tulvillaan tuotteliaita kylähulluja, joten väittämissä ei ole alun perinkään päätä eikä häntää. Näin ollen lukijan kannattaa luokitella kirjoittajat fiksuihin ja hulluihin. Ellei tätä usko, niin kannattaa miettiä miten tuskallista olisi, jos vaikkapa homokaasua ja STT:a ei saisi nähdä kokonaisuutena, vaan näiden jokainen yksittäinen väittämä olisi analysoitava erikseen.

Kun avioeroa on vaikea saada, ihmiset ovat pakotettuja valitsemaan puolisonsa järkevästi.

Niinpä varmaan joo. Kun amerikoissa avioeron hakemista helpotettiin ensi kertaa siten, että eron sai pelkästään vaatimalla sitä, perheväkivalta laski pian kolmanneksella. Uudessa systeemissä huonosta parisuhteesta voi yksinkertaisesti lähteä lätkimään, sen sijaan että olisi pakotettu ottamaan puolisolta selkäänsä.

Ihmiset ja olosuhteet muuttuvat. Puolisoon voi kyllästyä, tai voi myös kohdata jonkun toisen, joka osoittautuu kaikin puolin omaa kumppania paremmaksi. Jos eroaminen on hyvin vaikeaa, seurauksena eivät ole mitkään 'järkiperäiset' avioliitot, vaan todennäköisemmin perheväkivallan kasvu, kulissiavioliitot jne.

Ja jumala loi Katy Perryn

Libertaristinen unelma lähenee

Korkein oikeus päätti suuressa viisaudessaan ettei yksityisen valvontafirman suorittamalle sakottamiselle ole estettä. Ilmeisesti lobotomiapotilaatkin ovat saaneet edustuksensa korkeimmassa oikeudessa, kun kaksi alempaa oikeusastetta pitivät firmojen harrastamaa SAKOTUStoimintaa LAITTOMANA, koska sen katsotaan olevan julkisen vallan käyttöä, eikä näiden mielestä myöskään sopimuksen edellytyksenä olevaa aktiivista tahdonilmaisua voi syntyä pelkällä auton pysäköimisellä.

Pysäköintifirmojen toimita perustuu puhtaasti perverssille kannustimelle. Parkkifirma on yksityinen yritys, joka tähtää voiton maksimoimiseen. Nyt kun SAKKOJA (miksi vitussa puhutaan sakoista, kun sakon voi määrätä vain viranomainen?!?) voivat kirjoittaa myös yksityiset voittoa tekevät firmat, niitä myös kirjoitetaan kynät savuten. Kun ihmiset alkavat varoa varoa tiettyjä alueita -> parkkifirman liikevoitto pienenee -> lappuja aletaan kirjoittamaan sen perusteella onko auto millikin pihan puolella jne.

Minä aion saatana vieköön boikotoida joka helvetin firmaa, joka palkkaa moiset paskafirmat pysäköintialueitaan vahtaamaan. Maksaville asiakkaille vittuileminen on kun myyjän kannalta pidemmän päälle erittäin huonoa bisnestä.