Syksy, tämä ihana vuodenaika jolloin illat pimenevät ja lehdet varisevat puista. Tavallaan kyllä pidän syksystä, mutta vuodenajan surkein piirre on kylmenevässä ilmassa ja siinä tiedossa, että kohta alkaa tulla räntää ja lunta. Syksyssä on kyllä yksi piirre, jota arvostan yli kaiken ja se on talviaikaan siirtyminen. Aamuisin saa nukkua tunnin pidempään, joten osaltaan tämä kompensoi mukavasti päivänvalon lyhenemistä.
Orastavaa kaamosmasennusta vastaan voisi kyllä taistella ostamalla aurinkolampun, mutta onneksi oireet eivät ole niin pahat, että moiseen olisi vielä tarvis ryhtyä. Tiedän kyllä ihmisiä, jotka kärsivät marras-helmikuun aikana epätavallisen voimakkaasta väsymyksestä, eikä mikään tunnu oikein kiinnostavan. Vastaavasti samat tyypit muuttuvat touko-elokuun aikana suoranaisiksi ADHD-tapauksiksi, joita ei pitele kerta kaikkiaan mikään. Kaipa luonto pitää näin tilikirjansa tasoissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti