Kun seuraavan kerran olet käymässä jossain vähänkin isommassa kaupassa, niin mene lehtihyllyn luokse ja katsele erikoislehtien valikoimaa. Moniko lehdistä on mielestäsi kiinnostavaa luettavaa? Keskivertokansalainen valitsee lukuarvon väliltä 1-5 lehteä. Enemmistö näistäkin vastaa luultavasti luvun, joka on lähempänä yhtä kuin viittä. Yksilön kannalta katsottuna suurin osa erikoisjulkaisuista on siis puhdasta ei-kiinnostavaa roskaa.
Kuvittele sitten että lehtiä katselemaan saapuu henkilö, joka sanoo sinulle olevansa kiinnostunut joka ikisestä erikoislehdestä ja vieläpä pystyvänsä asiantuntijatasoiseen keskusteluun minkä tahansa erikoislehden aiheesta. Saatat nyt katsoa väitteen esittäjää epäuskoisena ja jopa ääneen epäillä väitteen todenperäisyyttä, mutta henkilö vakuuttaa olevansa tosissaan. Onneksi huomaat juuri sopivasti vanhan tuttusi, jonka tiedät olevan pätevä asiantuntija alalla, jota käsittelevä erikoislehti löytyy hyllystä. Selität tutullesi tilanteen ja laitat hänet kyselemään kirjaviisaalta lukutoukaltamme erinäisiä yksityiskohtia aiheesta, joita vain asiaan perehtynyt voi tietää.
Tuttavasi puhuttelussa käykin ilmi, ettei lukutoukka olekaan sellainen asiantuntija miksi oli itseään väittänyt, vaan hänen ”asiantuntijuutensa” oli enintään pinnallista. Kun lukutoukan tosiasiallinen tietämättömyys on nyt paljastunut, odotat luonnollisesti että hän vetäisi sanansa takaisin. Ei suinkaan: lukutoukka muistuttaa ettei hän nyt itse asiassa väittänyt tietävänsä aiheesta kaikkea (vaikka hän hetki sitten väitti päinvastaista) ja aloittaa pitkän yksinpuhelun siitä miten laaja sivistys hänellä on ja siitä kuinka monta ällää hän luki lukiossa. Lopulta sekä sinä että ystäväsi kyllästytte pitkäpiimäiseen jankkaamiseen ja toivotatte kirjaviisaalle hyvät jatkot ja lähdette pois.
Kuulostaako tutulta? Jos ei, niin kuulut siihen onnelliseen ihmisryhmään, joka ei ole koskaan joutunut kasvokkain kaikkien alojen erikoisasiantuntijan eli mielipideautomaatin kanssa.
Ellei internettiä olisi keksitty, nämä mielipideautomaatit olisivat luultavasti aamu-uutisten poliittisia kommentaattoreita (tai TV-evankelistoja), koska he rakastavat omia mielipiteitään ja yleistä näennäissyvällistä jorinaa aiheesta kuin aiheesta riippumatta siitä kuinka paljon siitä todellisuudessa tietävät. Raukkaparat kun eivät tajua ettei heidän jostain aiheesta esittämänsä mielipide ole välttämättä juuri sen kummoisempi kuin täysin satunnaisesti valitun yksilön mielipide.
Mielipiteen esittämisessä ei sinällään ole mitään pahaa, mutta jos mielipide perustetaan jollekin vuosikausia sitten luetulle (ja puoleksi unohdetulle) haistapaskateokselle, metsässä ollaan ja pahasti.
Täytynee kirjoitaa aiheesta vielä toistekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti