perjantai 20. maaliskuuta 2009

Erilainen nuori ja ihmissuhteet

Keanu Reeves kiertoradalla

Edellisestä kirjoituksesta unohtui eräs tärkeä scifipätkä, nimittäin Matrix. Siis trilogian ensimmäinen osa, joka yhdisteli eri teemoja ja filosofiaa scifistelyyn erittäin onnistuneesti. Olen katsonut ensimmäisen osan varmaan 5 kertaa, mutta jatko-osissa riitti kerta per elokuva.

Miksi? Riittäköön, jos sanon syynä olevan jälkimmäisten osien täysin yliammutut toimintakohtaukset ja pitkät jaarittelevat mukafilosofiset juttutuokiot, joista tällainen nojatuolifilosofi ei jaksa paljon kiinnostua. Lisämiinuksia tuli myös Morpheuksesta, joka oli turvonnut jatko-osissa pullataikinan tavoin.

Vuoden 2003 Movie awards-gaalassa Matrixista esitettiin aivan loistava parodia, joka löytyy täältä.

torstai 19. maaliskuuta 2009

Steven Seagal konsertoi kiertoradalla

Eilen illalla minulla oli lopultakin tilaisuus katsella paljon hehkutettua Chronicles of Riddick elokuvaa. En ole mikään erityinen scifielokuvien fani, vaikka muutamista genren elokuvista (alienit, stargate ja total recall) pidänkin. CoR ei mielestäni ole niinkään scifileffa, vaan pikemminkin scifileffaksi naamioitunut sekava ja räikeä efektitulitus. Vin Dieselkään ei oikein vakuuta pääosassa. Mieshän on lähinnä yhden ilmeen pökkelö, painien moniulotteisuudessaan samassa sarjassa Steven Seagalin kanssa.

Suomen kulttuurin Steven Seagal tekee taas vaihteeksi paluun, koska ”monet ovat niin pyytäneet.” Mitä vitun järkeä on siirtyä eläkkeelle, jos siellä ei ole aikomustakaan pysyä? En ymmärrä.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Terveen järjen pilkahdus

Omituista, mutta viime kirjoituksessa kuvaamani työkkärin ongelma osoitti, etteivät aivan kaikki virastoissa työskentelevät ihmiset ole pelkkiä tahdottomia tyhjäpäitä. Virkailija jolla oli kyseenalainen kunnia kuunnella ripitystäni puhelinpalvelun poistamisen tyhmyydestä, sanoi heidän kollektiivisesti vastustaneen puhelinpalvelun lakkauttamista viimeiseen asti. Koska byrokratia toimii niin kuin toimii, ei heidän sanallaan kuitenkaan ollut mitään merkitystä. Onneksi tällainen terveen järjen pilkahdus kuitenkin herättää toivoa josko jyrkkä muutosvastarinta ja systeemin toimimattomuus palauttaisivat vanhan toimivan systeemin takaisin. Wu-huu..

tiistai 17. maaliskuuta 2009

Työkkärin uusi fiksu asiakaspalvelupolitiikka

Soitin pitkästä aikaa työkkäriin, koska halusin sopia henkilökohtaisen virkailijani kanssa tapaamisajasta. Keskus totesi kylmästi ettei virkailijoita voi enää tavoittaa puhelimitse, vaan minun pitää raahautua klo 9-11 välisenä aikana paikalle selvittämään asiani, tai vaihtoehtoisesti lähettää virkaijalle sähköpostia.

Tein työtä käskettyä ja lähetin virkailijalle sähköpostia. Ilmoitin asiani täysin selkeästi ja liitin mukaan täydelliset yhteystietoni, jotta virkailija voisi olla vakuuttunut minun olevan se henkilö joka väitän olevani. Nyt on kulunut jo täysi viikko, enkä ole saanut minkään sortin vastausta.

Perkeleen perkele sentään.

En oikein ymmärrä mikä on toiminnan motiivi. Asiakkaan tietoturva kenties? Ehkä, mutta minun kokemukseni mukaan toisena ihmisenä esiintyminen vaatisi uskomattomia taustatietoja, eikä toiminnasta koituisi minkään valtakunnan hyötyä. Onko motiivina sitten asiakkaan asioinnin "helpottuminen?" Tämä voi olla uskottavampi versio, mutta mikäli asia on todella näin, asiaa ei todellakaan ole mietitty aivan loppuun asti.

Läheskään kaikki ihmiset eivät omista nettiliittymää ja sähköpostiosoitetta, eli mahdollisuus asioida sähköpostitse on heille yhtä tyhjän kanssa. No, leikitään että kaikilla kansalaisilla olisi käytössään nettiliittymä ja sähköpostiosoite. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita samaa kuin kyky esittää asiansa kirjallisesti ymmärrettävässä muodossa. No, leikitään vielä rohkeammin, eli kaikki osaavat kirjoittaa selkeästi ja täsmällisesti. Tästä huolimatta vähänkin monimutkaisempi asia vaatii melko paljon tekstiä ja väärinymmärryksen mahdollisuus vastaanottavassa päässä kasvaa. Jos virkailija joutuu kysymään sähköpostitse täsmennyksiä, asia joka olisi ollut puhelimitse selvä jo muutamassa minuutissa, saattaa pahimmillaan venyä vuorokausien mittaiseksi mitamitasinasanoa-inttämiseksi.

Aika näyttää miten käy, mutta veikkaan puhelinpalvelun tulevan takaisin suhteellisen pian.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Puh huijaa, sanoi nasu korttipelissä

Kun viimeksi tuli puhetta noista koulumurhaajista, niin toteampahan itsekin heistä jotain.

Eräs bloggaaja on väsymättömästi toistellut teoriaansa koulumurhaajien poikkeuksellisesta älykkyydestä. Kun joku sitten rohkeni väittää molempien kotimaisten tapausten olleen lähinnä keskiverto-opiskelijoita, bloggaajamme selitti kylmän viileästi useimpien huippuälykkäiden olevan keskinkertaisia opiskelijoita.

Lassi & leevi sarjakuvassa Lassi kehuskeli kerran Susannalle olevansa hyvin älykäs. Koska Susanna halusi jonkun todisteen Lassin väitetystä älykkyydestä, tämä totesi Einsteinin saaneen koulussa huonoja arvosanoja ja ylpeili omien arvosanojensa olevan vielä huonompia.

Tuonkaltaiset perustelut eivät vakuuta ketään. Jälkikäteen koulumurhaajien väitetyssä älykkyydessä voi aina piehtaroida, varsinkin jos nämä eivät itse ole väitteitä vahvistamassa tai kumoamassa. Yksi poikkeus tähän toki löytyy, nimittäin eräs kohtuullisen älykäs internet-julkkis, joka sanoi kouluaikoinaan suunnitelleensa hermokaasun valmistusta ja kiusaajiensa kaasuttamista.

Mutta jokainen julkisuudenkipeä narsisti voi jälkikäteen väittää suunnitelleensa mitä tahansa, eli tämäkään ei todista vielä yhtään mitään. Pelkästä kuvitelmasta on erittäin pitkä matka toteutukseen. Sitä paitsi kuka tahansa psykiatri voi vahvistaa jokaisen meistä kehitelleen mielessään kostofantasioita todellisista tai kuvitelluista nöyryytyksistä.

Muutoinkin termit "huippuälykäs" tai "erittäin älykäs" on jo viljelty lähestulkoon puhki. Lähestulkoon jokainen julkkis on jonkun mielestä tällainen, vaikka asialle ei löytyisi minkään valtakunnan näyttöä. Riippumatta siitä kuinka itsetuhoisesti tämä käyttäytyy ja varsinkin, jos tällä on traaginen kohtalo.

perjantai 13. maaliskuuta 2009

Paukkuipa taas

Saksanmaalla. Uutisissa on muistettu hehkuttaa miten käsiaseiden saatavuus vaikeutuu Suomessa ja.. hei haloo?!?

Joukkomurha voidaan tehdä vaikka puukolla tai omatekoisella liekinheittimellä ja seipäällä, ei siihen välttämättä tuliaseita tarvita.

Muutoinkin koko tuliasekeskustelua leimaa eräänlainen irrationaalinen kauhu ja jeesustelu, joka ei rajoitu pelkästään kouluammuskeluihin. Eräskin netin vainoharhaisimpiin kuuluva kirjoittaja ilmoitti kerran olevansa huolissaan mahdollisuudesta, että teknisesti kyvykkäät ihmiset saattaisivat rakennella omatekoisia tuliaseita.

Oih ja voih.

Kyllä, tuliase on teknisessä mielessä varsin yksinkertainen. Jopa teknisesti suhteellisen taitamatonkin henkilö rakentaisi sellaisen pienellä vaivalla. Olennaisempi kysymys onkin se, miksi potentiaalinen kriminaali tuhlaisi aikaa nysväämällä omatekoisen pyssyn parissa, kun aidon toimivan voi ostaa pimeiltä markkinoilta. Ellei rahaa ole, niin vielä helpompaa on rakentaa - tai ostaa - yhtä tarkka, tappava ja vieläpä äänetön väline, jota (rumpujen pärinää) mikään laki ei edes kiellä.

Älämölö on jo niin hysteeristä, ettei neutraaliakaan näkökulmaa saa oikein tuotua esiin. Periaatteessa en ihmettelisi, vaikka joku luulisi minua asehulluksi natsiksi, joka tähtäilee joutoaikanaan ohikulkijoita talonsa parvekkeelta tai avonaisesta ikkunasta.

torstai 5. maaliskuuta 2009

Kyllä Suomalaisen työttömän kelpaa

Pitipä taas kerran soittaa KELA:lle vihapuhelu, kun laitoksen virkailijat eivät tunnu osaavan hommiaan.

Tällä kertaa kysymys oli asumistuesta joka oli laskettu päin persettä, kun imbesilli virkailija oli kirjannut minut edelleen työssäolevaksi, vaikka olen nauttinut työttömyyskorvauksia jo jonkin aikaa. Nämä väittelyt ovat vain siinä mielessä hankalia, ettei asiakas voi suoraan sanoa mitä koko touhusta ajattelee, kun vittumainen virkailija sujauttaa kostoksi "asiakkaan" paperit mappi ööhön, eikä rahojaan saa ennen kolmatta maailmansotaa.

Alan hyvin ymmärtää miksi moni pikkusieluinen typerys kouluttautuu juuri sosiaalialalle; joka päivä saa nähdä että aina on joku muu, jolla asiat ovat vielä huonommin kuin sinulla. Jos tällainen ihminen sattuu vielä olemaan hieman sadistinen luonteeltaan, hän saa myös ihmisiä pompotellessaan toteuttaa tätäkin puolta itsestään.

Vieläkö joku ihmettelee miksi tässä kateellisten kansassa on 700000 virkamiestä?

tiistai 24. helmikuuta 2009

Viha on terapeuttista

Minussa heräsi jälleen kerran väkivaltaisia ajatuksia. Alhaalla voitte lukea syyn miksi.

Olipa kerran keskustelufoorumi, joka toimi suhteellisen siedettävästi. Sitten foorumin ylläpito päätti päivittää foorumin alustan.

Haluat vastata johonkin mielenkiintoiseen tekstinpätkään, mutta et näe missään tuttua quote-nappulaa. Joudut siis kirjautumaan foorumiin yläreunan valikon kautta. Muutama sekunti kirjautumisesi jälkeen sivusto "auttaa" sisäänkirjautunutta jäsentään siirtämällä sivuston automaattisesti etusivulle. Ei siis sille alueelle jolla olit viimeksi, tai siihen viestiin johon olit vastaamassa, vaan foorumin etusivulle. Täysin riippumatta siitä ehditkö mahdollisesti klikata itsesi jonnekin muualle, selain palauttaa sinut kahden sekunnin viiveellä etusivulle ja vasta tämän jälkeen voit surffata muualle foorumilla. Ooh. Aah.

Entäpä jos käyttäjä haluaa selata vanhoja viestejään? Aikaisemmin foorumilla oli miellyttävä selaussysteemi, joka salli käyttäjän (olipa tämä jäsen tai ei) selata omaansa tai muiden viestihistoriaa pelkällä napin painalluksella. Sitten joku päätti tämän olevan aivan liian miellyttävää, joten nykyään käyttäjien viestihistoriaa selatakseen kirjautuminen on pakollista. Viimeisenä vittuiluna käyttäjälle viestihistorian saa kyllä näkyviin, mutta viestin klikkaaminen ei lähetä suoraan tähän kirjoitettuun viestiin, vaan kyseisen viestiketjun alkusivulle. Tämähän auttaa, varsinkin niissä tapauksissa joissa viestiketju on 1000 viestiä pitkä ja etsimäsi viestit ovat siellä täällä pitkin ketjua.

Mutta kyllä foorumeita suunnittelevat ihmiset tietävät mitä tekevät.

Sekin vielä, ettei mikään selain ole täydellinen, mutta vanha IE oli suorastaan legendaarisen paska käytettävyyden suhteen. Nykyään IE7:ssa on jopa erilliset välilehdet, mutta jos vanhan IE:n aikana halusi surffata useammilla sivuilla, ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin klikata kohtaa "avaa uusi ikkuna." Tämä kyllä avasi uuden ikkunan, mutta sen sijaan että olisi mennyt kotisivulle, selain avasikin saman ikkunan mikä käyttäjällä oli jo ennestään auki. Loistavaa. Nerokasta.

Ja jottei käyttäjälle vahingossakaan pääsisi tulemaan positiivisia mielleyhtymiä firman tuotteesta, selaimesta (myös tästä uudesta) paljastuu suunnilleen joka viikko jokin uusi rekan mentävä turvallisuusaukko.

Mutta kyllä mikkisoftan insinöörit tietävät mitä tekevät.

maanantai 23. helmikuuta 2009

Sopivasti lihava

Törmäsin erääseen naispuoliseen tuttavaani. Ongelmana tässä tapaamisessa oli vain se, että en ollut nähnyt naista vuosikausiin ja tämä sattui vieläpä sellaisessa paikassa, jossa en olisi ikinä osannut odottaa törmääväni juuri häneen. Hän oli jo ennestään lihava, mutta vyötärölle kertyneet noin 30 lisäkiloa eivät erityisesti auttaneet tunnistamisessa. Eikä sekään, että hänen pitkät vaaleat kutrinsa olivat jääneet ilmeisesti parturin lattialle, samalla kun mustepullo oli kaatunut naisen päähän.

En siis olisi tunnistanut häntä, mutta kysymys "etkö sinä enää tervehdi minua?" pysäytti minut. Katsoin naista puolipaniikissa samalla kun yritän keksiä mielessäni kuka helvetti tuo ihminen oikein on. Mutisen jotain "oletko sen yhden kaverini äiti?", joka saa naisen katselemaan minua kuin puulla päähän lyötynä ja lopulta puoleksi parkaisemaan "MINÄ OLEN LAURA!" (nimi muutettu.) Sillä sekunnilla tajusin kuka edessäni seisoo ja muistan jopa erään kaverini maininneen naisen muutosta paikkakunnalle. Eihän sitä koskaan muista tuollaisia asioita, tietenkään.

Ajatelkaapa omalle kohdallenne tilannetta, jossa törmäätte liki muodottomaksi lihoneeseen samanikäiseen puolituttuunne ja sekoitatte vielä kaupan päälle tämän johonkin toiseen puolituttuunne, joka sattumalta on lähes 1/1 identtinen tämän ulkomuotoaan muuttaneen möllykän kanssa. NOLOA.